HIFU hoidossa ultraäänellä tehdään pieni, hyvin tarkkarajainen leesio eli kudosvaurio yliaktiiviselle aivoalueelle. Hoito on kajoamaton eli siinä ei avata ihoa eikä kalloa tai mennä aivokudoksen läpi. Suurienerginen kohdennettu ultraäänihoito tapahtuu tietokoneavusteisesti potilaan ollessa hereillä magneettikuvauslaitteen sisällä. Hoito voidaan tehdä yhdellä kerralla vain toiselle puolelle aivoja. Toinen puoli voidaan tarvittaessa hoitaa aikaisintaan 9 kuukauden kuluttua ensimmäisestä hoidosta.
HIFU Parkinsonin taudin hoidossa
Jos Parkinsonin tautiin liittyvää vapinaa ei saada hallintaan suun kautta otettavalla lääkityksellä, voidaan hoidoksi harkita MRI-ohjattua aivojen suurienergistä kohdennettua ultraäänihoitoa (High Intensity Focused Ultrasound eli HIFU).
Aivojen HIFU-hoitoa annetaan tällä hetkellä Suomessa essentiaaliseen vapinaan ja Parkinsonin taudin vapinaan, kun vapina heikentää potilaan toimintakykyä merkittävästi. Parkinsonin vapinassa edellytyksenä on myös, että vapina ei reagoi riittävästi Parkinsonin taudin lääkitykselle. Aivojen HIFU-hoitoa annetaan Suomessa ainoastaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Potilaan oma hoitava neurologi arvioi potilaan soveltuvuuden HIFU-hoitoon ja tekee tarvittaessa lähetteen Tyksiin. HIFU-hoitoa ei voi tehdä seuraavissa tapauksissa:
Potilaalle ei voi tehdä MRI tutkimusta (vierasesine, joka estää MRI:n, klaustrofobia)
Aivoissa shuntti, aneurysmaklipsi, elektrodi tai muu vierasesine
Tiedossa oleva aivokasvain, aneurysma tai verisuoniepämuodostuma
Vuoden sisään sairastettu aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai kouristus
Verenvuototaipumus tai verenohennuslääke, jota ei voi tauottaa
Toimenpiteen aluksi potilaan hiukset ajellaan pois, minkä jälkeen potilaan päähän kiinnitetään paikallispuudutuksessa stereotaktinen kehys. Potilaan pään ja kehyksen ympärille asetetaan joustava kalvo, jossa kiertää viilentävä vesi toimenpiteen aikana estämässä ultraäänen paikallista lämpövaikutusta.
Toimenpide tehdään magneettikuvantamisohjatusti, jolloin potilaan on oltava koko toimenpiteen ajan selällään magneettikuvantamislaitteessa. Ennen lopullisen tarkkarajaisen kudosvaurion tekemistä tehdään esihoitoja, joiden aikana neurologi tutkii potilasta ja hoitovastetta. Toimenpide kestää muutaman tunnin. Toimenpiteen jälkeen potilas jää seurantaan muutaman tunnin ajaksi, minkä jälkeen hänen on mahdollisuus kotiutua.
Yleisimmät haittavaikutukset toimenpiteen aikana ovat pahoinvointi (30 prosentilla), huimaus (20 prosentilla), päänsärky (20 prosentilla), jotka ohittuvat toimenpiteen päätyttyä. Lisäksi on esiintynyt pitkäaikaisempia haittoja, joista yleisimmät puutuminen ja kävelyvaikeus.
Seurantatutkimuksessa vuoden kuluttua toimenpiteestä näitä esiintyi 5–9 prosentilla. Suurin osa kaikista toimenpiteeseen liittyvistä haitoista arvioitiin lieviksi (79 prosenttia) tai kohtalaisiksi (20 prosenttia). Molemminpuoliseen hoitoon liittyen on raportoitu lisäksi haittana nielemisongelmaa ja makuaistin muuttumista.
Tarkistettu 17.6.2025