Tietoa muistista

​​​Mitä muisti on?

Elämän varrella opitut tiedot, taidot ja kokemus omasta itsestä rakentuvat muistimme varaan. Myös ajassa liikutaan muistin avulla – asioita muistetaan tässä ja nyt, muistellaan eilen ollutta ja valmistaudutaan tulevaan.​

Arjessa muisti koetaan usein pelkästään joko hyväksi tai huonoksi. Muisti ei kuitenkaan ole vain yksi kokonaisuus vaan koostuu useasta eri toiminnosta, joilla kullakin on oma tehtävänsä. Muisti ei myöskään toimi "kaikki tai ei mitään" -periaatteella. Muistin yhden osa-alueen toimiessa heikommin muut muistin osa-alueet voivat toimia täysin normaalisti.

Kaikki muistin toiminnot tapahtuvat aivoissa sen eri rakenteissa ja hermoverkoissa. Muistin perustoiminnot ovat samanlaisia kaikilla ihmisillä, mutta kykymme muistaa vaihtelee. Muistaminen on myös taito, jota voi kehittää.

Muistitoiminnot ovat tiiviissä yhteydessä aivojen muuhun tiedonkäsittelyyn: tarkkaavuuteen, aistihavaintoihin, kielen ja näkömielikuvien varassa tapahtuvaan ajatteluun, toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Muistamattomuus voi olla toissijainen seuraus jostakin muusta tilapäisestä tai pysyvämmästä tiedonkäsittelyn häiriöstä.

Unohtaminen

Unohtaminen on osa muistin normaalia toimintaa. Kukaan ei jaksaisi pitää mielessään kaikkea oppimaansa, näkemäänsä ja kokemaansa, eikä ehkä haluakaan. Ihmisen päivittäinen toimintakyky ja tehokkuus perustuvat siihen, että pystymme havaitsemaan valikoivasti, unohtamaan turhat asiat ja muistamaan sen, mikä on tärkeää.

Päivittäistä elämää haittaavissa muistiongelmissa unohtaminen koskee asioita, jotka olisi tarpeen muistaa. Jos unohtelu aiheuttaa jatkuvaa huolta tai vaikeuttaa arjesta selviämistä, on syytä hakeutua tutkimuksiin esimerkiksi omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon.

Testaa tietosi muistista

Arkikokemuksen mukainen käsitys muistin toiminnasta voi olla erilainen kuin mitä tutkimustieto osoittaa. Valitse seuraavista muistiväittämistä, onko väite mielestäsi totta vai tarua. Vastauksesi jälkeen saat nähdä tutkittua tietoa asiasta. Olitko samaa mieltä asiantuntijoiden kanssa?​

Erilaiset muistitoiminnot

Muistaminen on tiedon, kokemuksen tai tuntemuksen hetkellistä tai pitkäaikaista säilyttämistä, kertaamista, muokkaamista ja mieleen palauttamista.

Muisti jaotellaan ajallisen keston, tietoisuuden asteen ja muistettavien asioiden sisältöjen mukaan eri osa-alueisiin. Esimerkiksi sen muistaminen, kuka on suomen presidentti tai mitä ystävämme juuri sanoi, vaatii erityyppistä muistia kuin se, minkälaiset kasvot jollakulla on. Samoin edellisenä päivänä olleen tapahtuman muistaminen on eri asia kuin mielikuva siitä, miten polkupyörällä ajetaan.

Ajallisen jatkumon mukaan muistitoiminnot luokitellaan joko lyhytkestoisiksi tai pitkäkestoisiksi. Lyhytkestoisen muistin osa-alueita ovat sensoriset muistit ja työmuisti. Pitkäkestoisessa muistissa on tallessa opittua tietoa ja taitoa – pisimmillään lapsuudesta alkaen koko loppuelämän ajan. Pitkäkestoinen tietomuisti sisältää asiamuistin ja tapahtumamuistin, jotka molemmat edustavat tietoisesti (eksplisiittisesti) tapahtuvaa muistamista. Pitkäkestoisen taitomuistin osa-alueet tapahtuvat usein tietoisuuden ulkopuolella (implisiittisesti).

Sensoriset muistit

Muistin kesto on lyhimmillään eri aisteihin kuuluvassa sensorisessa muistissa, joka toimii ilman tietoista ajattelua. Esimerkiksi näköaivokuorelle jää silmien sulkemisen jälkeen sekunnin murto-osien ajaksi heijastuma juuri nähdystä. Sama ilmiö tapahtuu myös kuulo- ja tuntoaistimuksen yhteydessä.

Aistitieto säilyy sensorisessa muistissa vain hetken ja häviää, ellei se valikoidu tarkempaan käsittelyyn työmuistiin.

Työmuisti

Työmuistiin tallentuu asioita lyhytkestoisesti – tieto säilyy työmuistissa joitakin sekunteja. Työmuistin avulla sensorisen muistin vastaanottama tieto pysyy tiedonkäsittelyssä välitöntä havaitsemistilannetta pidempään. Työmuistissa tieto on mahdollista yhdistää pitkäkestoisesta muistista haettavaan materiaaliin. Työmuistia voikin ajatella eräänlaisena väliaikaisena työpöytänä, jossa vastaanotettua tietoa voidaan tarkemmin tutkia ja muokata. Kun ajattelemme, päättelemme ja ratkaisemme ongelmia, käytämme työmuistiamme.

Työmuistin kapasiteetti on rajallinen ja vaihtelee ihmisten välillä. Työmuisti kykenee vastaanottamaan samanaikaisesti noin neljä yksikköä tietoa, jotka voivat olla esimerkiksi numeroita, kirjaimia tai sanoja. Yksiköt voivat olla laajojakin, jos asiat ovat tuttuja ja ihminen hallitsee alansa. Prosessoinnin kohteena voi yleensä olla rajallisempi määrä asioita kerrallaan.

Kertailun avulla tietoa voidaan säilyttää työmuistissa pidempään. Esimerkiksi puhelinnumeroa voi toistaa mielessään, kunnes on löytänyt kynän ja saanut kirjoitettua numeron ylös.

Työmuisti toimii tiiviissä yhteistyössä havaitsemisen, tarkkaavaisuuden ja muistin kanssa. Työmuistilla on tärkeä rooli oppimisessa, sillä työmuisti vastaanottaa opittavan aineksen ja samalla aktivoi aikaisempaa tietovarastoa.

Tietomuisti – opitut asiat ja koetut tapahtumat

Tietomuistia kutsutaan myös deklaratiiviseksi muistiksi, koska siihen kuuluvat asiat voidaan tietoisesti tavoittaa ja kielellisesti kuvailla. Tietomuisti on jaoteltavissa tapahtumamuistiin eli episodiseen muistiin ja asiamuistiin eli semanttiseen muistiin.

Tapahtumamuistilla tarkoitetaan kykyä tallentaa ja palauttaa mieleen henkilökohtaisia kokemuksia, jotka ovat tapahtuneet tiettynä aikana tietyssä paikassa (”Muistan, kun…”). Asiamuisti sisältää yleistä tietoa maailmasta: ympäröivää maailmaa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa, kielellistä käsitteistöä ja sanavaraston (”Tiedän, että…”).

Omaan elämänhistoriaan liittyvään autobiografiseen muistiin sisältyy se​​​kä tapahtumamuistiin että asiamuistiin tallentunutta tietoa.

Tapahtumamuisti ja asiamuisti suuntautuvat aikajanalla menneisyyteen ja mahdollistavat hyvinkin vanhojen kokemusten, tekojen​ ja opittujen asioiden mieleen palauttamisen. Näistä käytetään joskus nimitystä takautuva eli retrospektiivinen muisti.

Tulevaisuuteen suuntautuva osa tietomuistia on nimeltään ennakoiva eli prospektiivinen muisti. Prospektiivinen muisti tarkoittaa kykyä muistaa tehdä ennalta sovittuja asioita – oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja tilanteessa.

Taitomuisti – opitut taidot ja toimintatavat

Taitomuistiin tallentuu tiedostamatonta ja sanallisesti tavoittamatonta ainesta. Taitomuistiin sisältyvät motoriset taidot, omaksutut tavat ja tilannekohtaiset reaktiomallit. Näitä muistin muotoja ilmennetään tekemällä, näyttämällä ja tiedostamattomilla reaktioilla – ei kielellisesti selittämällä. Käveleminen ja polkupyörällä ajaminen ovat esimerkkejä taitomuistiin tallentuneista taidoista, joita on vaikea kielellisesti kuvailla.

Taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa ja kertailua. Opittu taito ei unohdu samalla tavalla kuin asiat ja tapahtumat. Taitomuistia kutsutaan myös proseduraaliseksi muistiksi.

Arkisissa keskusteluissa käsitteillä lähi- ja kaukomuisti viitataan äskettäisten (lähipäivien tai viime viikkojen) tapahtumien ja vuosien takaisten tapahtumien muistamiseen. Muistitoimintojen näkökulmasta sekä lähi- että kaukomuisti sisältyvät pitkäkestoiseen muistiin.

Muisti toimii vaiheittain

Muisti voidaan jaotella myös muistamisprosessin vaiheiden mukaan eli mieleenpainaminen, muistissa säilyminen ja mieleenpalautus.

Mieleenpainamisen ensimmäinen vaihe tapahtuu työmuistissa, jossa sensoristen muistien kautta tullut tieto vastaanotetaan ja käsitellään. Työmuistin aktiivisen työstämisen kautta asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin. Jatkossa muistisuoritus edellyttää muistissa säilyttä​​misen ja muistista hakemisen eli mieleenpalauttamisen onnistumista. Mieleenpainaminen voi olla tarkoituksellista tai tahatonta. Mieleenpalauttaminen voi tapahtua aktiivisesti niin sanotussa vapaassa palauttamisessa tai passiivisemmin vihjeisiin tai tunnistamiseen perustuen.​​