Liikunnan avulla voidaan ehkäistä muistisairauden riskitekijöitä. Lisäksi liikunnalla on todennäköisesti suoria positiivisia vaikutuksia aivoihin.
Liikunnan avulla on mahdollista
- ehkäistä aivoverisuonisairauksia
- ehkäistä ylipainoa
- laskea verenpainetta
- laskea matala-asteista tulehdusta
- parantaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa
- vaikuttaa suotuisasti aivojen rakenteisiin, jotka osallistuvat tiedonkäsittelyyn
- vilkastuttaa aivojen verenkiertoa ja parantaa hapen saantia
- parantaa unta
- vähentää ahdistus- ja masennusoireita.
Mikä olisi sopiva määrä liikuntaa?
Muistioireiden ja –sairauksien ehkäisyssä on eniten näyttöä aerobisen liikunnan ja voimaharjoittelun hyödyistä. Säännöllinen liikkuva elämäntapa on parempi suoja kuin satunnaiset elintaparemontit. Tärkeintä on, että valitsee itselleen sopivan liikuntamuodon ja liikkuu siten, että siitä tulee hyvä mieli. Tällä tavoin voi varmistaa, että liikkuminen jatkuu pitkäkestoisesti.
Isosta suomalaisesta tutkimusaineistosta tiedetään, että jos keski-ikäisenä liikkuu vähintään kahdesti viikossa 20-30 minuutin ajan siten, että välillä hengästyy ja hikoilee, on pienempi riski sairastua myöhemminmuistisairauteen verrattuna siihen, että liikkuisi vähemmän. Myös kaikenlainen arkiliikunta on hyödyksi: esimerkiksi kävely, rappusten kulku, kotiaskareet ja pihatyöt aktivoivat lihaksia ja auttavat vilkastuttamaan verenkiertoa.