Muistisairaan käytösoireisiin pyritään löytämään pienin mahdollinen lääkeannos, josta on riittävästi helpotusta oireisiin, mutta ei haittoja tai haittoja on mahdollisimman vähän. Sellaiset lääkkeet, joista ei ole todettua hyötyä, lopetetaan. Lisäksi kokonaislääkitys pyritään pitämään mahdollisimman yksinkertaisena niin, että saman lääkeryhmän lääkkeitä olisi käytössä vain yksi kerrallaan.
Muistilääkkeiden vaikutus käytösoireisiin
Asetyylikoliiniesteraasin estäjä tai NMDA-reseptorin estäjä memantiini riittää useimmiten helpottamaan käytösoireita riittävästi, jos kyseessä on Alzheimerin tauti. Nämä lääkkeet voivat toisinaan auttaa käytösoireiden hallinnassa myös verisuoniperäisessä muistisairaudessa, Parkinsonin taudin muistisairaudessa ja Lewyn kappale –taudissa. Sen sijaan otsa-ohimolohkorappeumissa ne yleensä pahentavat käytösoireita. Psyykenlääkkeitä voidaan käyttää silloin, kun edellä mainitut hoidot eivät auta ja käytösoireilu laskee selvästi elämänlaatua, aiheuttavat vaaraa ihmiselle itselleen tai läheisille tai vaarantavat selviytymisen kotona tai hoivayksikössä.