Muistisairauksien oirekirjo

Muistioire ilmenee erityisesti uusien asioiden oppimisen vaikeutena ja asioiden unohtamisena. Esimerkiksi sovitut asiat ja tehtävät unohtuvat ja potilas kertoo samoja asioita kuin uusina, voi hukkailla tavaroita eikä opi käyttämään uusia laitteita. Arjen haittoja lieventääkseen potilaat ottavat usein käyttöön muistilappuja tai muita muistitukia. Muistiongelmat häiritsevät aivojen muutakin tiedonkäsittelyä, mikä ilmenee ajatustyön hidastumisena, sekaannuksina ja uupumisena.

Toiminnanohjaus tarkoittaa kykyä suunnitella tekemistä, toimia tilanteen mukaisesti ja muuttaa omaa toimintaa, jos tilanne sitä vaatii. Nämä taidot heikentyvät useissa muistisairauksissa ja joskus niiden heikkeneminen voi olla myös ensimmäinen oire. Toiminnanohjauksen merkittäviin häiriöihin liittyy usein aloitekyvyn huomattava heikkeneminen sekä suunnittelua ja useamman asian huomioon ottamista vaativan tekemisen heikkeneminen.

Henkilö saattaa olla hyvin joustamaton ja juuttuva, eikä näkökulman vaihtaminen onnistu. Usein myös kyky arvioida oman toiminnan sopivuutta tai lopputuloksen järkevyyttä alentuu. Toiminnanohjauksen ongelmat myös hidastavat tekemistä, kun sujuva vaiheesta toiseen siirtyminen heikkenee. Toiminnanohjauksen tehokkuuden pieni vaihtelu on normaalia, mutta suuremmat ja jatkuvasti lisääntyvät ongelmat ovat tutkimuksiin hakeutumisen aihe.

Muistisairaudet voivat heikentää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Tällöin ajatus ei pysy käsiteltävänä olevassa oleellisessa asiassa, vaan pienetkin häiriötekijät tai sisäiset impulssit saavat ajatuksen karkaamaan, ja potilaan on vaikea päästä takaisin käsiteltävään asiaan.

Etenkin muistisairauden alkuvaiheessa ennen ja jälkeen diagnoosin voi olla ahdistus- ja masennusoireita. Epävarmuus toimintakyvystä vähentää osallistumista sosiaalisissa tilanteissa. Masennuksen ja apaattisuuden erottaminen ei aina ole helppoa.

Joissain muistisairauksissa esiintyy ensioireena näköharhoja tai nähdyn väärintulkintaa. Näköharhat voivat olla hyvin yksityiskohtaisia ja todellisen tuntuisia tuttuja ja tuntemattomia henkilöitä tai eläimiä. Väärintulkinnoissa erehdytään luulemaan esimerkiksi tuolia istuvaksi ihmiseksi tai verhojen liikettä ohikulkevaksi kissaksi. Nämä oireet painottuvat usein ilta- ja yöaikaan.

Joissain muistisairauksissa muutokset ympäristön, reittien ja tilasuhteiden ymmärtämisessä ovat ensimmäisiä oireita. Esimerkiksi reittien löytäminen heikentyy, tutuissakin paikoissa saattaa tapahtua eksymisiä ja voi olla vaikea hahmottaa tilasuhteita, kuten mahtuuko auto parkkiruutuun.

Joissain muistisairauksissa voi tapahtua jo alkuvaiheessa vireystilan säätelyn häiriötä. Tämä johtaa yö- ja ilta-aikaiseen piristymiseen ja univaikeuksiin sekä päiväaikaiseen väsymykseen. Muistisairauden oireet voivat myös korostua illalla ja yöllä.

Eräissä harvinaisemmissa muistisairauksissa läheisen havaitsema ensioire saattaa olla persoonallisuuden muutos. Esimerkiksi aiemmin empaattinen, hillitty, kohtelias ja hyvätapainen ihminen muuttuu kylmäksi, estottomaksi, epäkohteliaaksi ja jopa röyhkeäksi.

Muistisairauksissa esiintyy usein muutoksia tunteiden hallinnassa ja ilmaisussa. Osa muutoksista voi liittyä suoraan aivojen toiminnan muutoksiin. On myös tavallista, että sovittujen asioiden ja tapahtumien unohtamiseen liittyvät väärinymmärrykset sekä vaikeudet aiemmin hyvin sujuneissa arkitoimissa altistavat poikkeaville ja voimakkaillekin tunnereaktioille.

Kaikissa muistisairauksissa tapahtuu aivojen etenevän rappeutumisen myötä muutoksia siinä, miten ihminen pystyy toimimaan monimutkaisemmissa tilanteissa ja ratkaisemaan eteen tulevia ongelmatilanteita. Ajattelu muuttuu konkreettisemmaksi ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen heikkenee. Useimmiten näitä oireita ei kuitenkaan esiinny suuressa määrin sairauden alkuvaiheessa.

Puheen tuottaminen voi heikentyä usealla tavalla. Toisaalta sanat voivat olla hukassa ja puhe muuttua hitaaksi ja katkonaiseksi, toisaalta puhe voi muuttua vaikeasti ymmärrettäväksi johtuen heikentyneestä artikulaatiosta, vaimeasta äänen voimakkuudesta, takeltelusta tai esimerkiksi puheen sisällöllisestä tyhjyydestä.

Joskus muistisairautta sairastavien on vaikea noudattaa annettuja ohjeita tai esimerkiksi keskustella vastavuoroisesti, koska heidän kielellinen ymmärryksensä on heikentynyt. Tällöin ei ole kyse korvaperäisestä kuulon heikentymisestä vaan aivoperäisestä ilmiöstä.

Joissain muistisairauksissa esiintyy jo alkuvaiheessa liikeoireita eli motorisia oireita. Potilaat voivat muuttua hitaiksi ja jähmeiksi, kävely voi mennä töpöttäväksi tai laahaavaksi ja voi ilmetä käsien vapinaa ja kömpelyyttä sekä tasapainohäiriöitä.

Hajuaistin heikentyminen on yleistä aivorappeumasairauksissa. Hajuaistin heikentymien voi johtaa myös ruokahalun heikentymiseen, mistä seuraa painon laskua ja yleistilan heikkenemistä. Myös verenpaineen ja virtsarakon toiminnan säätely voi häiriintyä. Kuulo- ja näköaistin heikentyminen lisää muistisairauksien riskiä ja korostaa aivoperäisiä vaikeuksia.