Jännityspäänsärky

Jännityspäänsäryn tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä, mutta sille altistavat staattiset työasennot ja vähäinen liikunta. Satunnainen jännityspäänsärky voi johtua esimerkiksi jatkuvasta lihasjännityksestä huonoihin työasentoihin liittyen. Kroonisessa jännityspäänsäryssä särkyä ylläpitää myös keskushermoston kipuratojen ylivirittyminen. Jännityspäänsärystä voi kärsiä, vaikka ei kokisi tai voitaisi osoittaa lihasjännitystä niska-hartiaseudussa.

Tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni) ovat yleensä tehokkaita kohtaushoitoon, ei kuitenkaan liian usein otettuina (maksimikäyttö 10-15 päivää kuukaudessa). Mikäli jännityspäänsärky on tiuhaan, voidaan aloittaa estolääkkeeksi amitriptyliini pienellä annoksella (esim. 10-20mg iltaisin) 3-6kk ajaksi, tarvittaessa pidempäänkin. Kehonhuolto ja lääkkeettömät keinot ovat myös tärkeitä. Niska-hartialihaksia vahvistavat liikkeet, ryhdin tarkistaminen sekä taukojumppa työpäivän aikana, työergonomian ja työasentojen tarkistaminen ovat tärkeitä. Hierontaa, fysioterapiaa ja akupunktiota kannattaa kokeilla. Fysioterapeutilta saa hyviä vinkkejä omaan harjoitteluun. Omaliikunta on lopulta kaikista tärkeintä. On olennaista löytää itselle sopivat lajit, joita mielellään harrastaa säännöllisesti.

Jos omahoito ei auta ja päänsärky haittaa elämää tai päänsärkyyn liittyy kivun lisäksi muita oireita, kannattaa hakeutua perusterveydenhuollon lääkärille tilannearvioon. Tuolloin vastaanottoa edeltävä päänsärkypäiväkirjan pito ja käytettyjen särkylääkkeiden ja muiden hoitokeinojen kirjaaminen auttavat selvittämään tilannetta. Estolääkityksen aloitus useimmiten lievittää oireita. Toisilla estolääkitykset hyvät vaikutukset näkyvät jo nopeasti, toisilla vasta useamman kuukauden käytön jälkeen, joten hoidossa tarvitaan pitkäjänteisyyttä.