Parkinsonin taudin hoitoon käytetyt lääkkeet

MAO-B-estäjät estävät nimensä mukaisesti MAO-B-entsyymiä, joka pilkkoo dopamiinia aivoissa. Näin dopamiinin vaikutus kestää pidempään aivoissa. Tähän lääkeryhmään kuuluvat selegiliini ja rasagiliini. Näitä lääkkeitä käytetään usein taudin alkuvaiheessa ja myös lisälääkkeinä levodopaan yhdistettynä.  

Lääkkeiden yleisimpiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, päänsärky ja vatsaoireet. Näitä oireita voi tulla lääkkeen aloituksen yhteydessä, mutta ne yleensä väistyvät nopeasti. Selegiliini voi aiheuttaa unettomuutta, joten lääke on hyvä ottaa aamusta. Lääkkeet voivat aiheuttaa pystyasennossa verenpaineen laskua. Jos huomaat kärsiväsi ylösnousun yhteydessä huimauksesta, niin kerro tästä lääkärillesi.  

Dopamiiniagonistit vaikuttavat dopamiinin tavoin hermosoluissa. Parkinsonin taudin hoito aloitetaan usein dopamiiniagonistilla, mutta lääkettä voidaan käyttää myös levodopan ohella. Niiden teho on levodopaa hieman heikompi. Tähän lääkeryhmään kuuluvat pramipeksoli, ropinoroli ja laastarina annosteltava rotigotiini.

Rotigotiini

Rotigotiini on tällä hetkellä ainoa laastarina annosteltava dopamiiniagonisti. Laastari vaihdetaan päivittäin. Laastari voi aiheuttaa joillekin ihoärsytystä, jota voidaan lievittää ihon rasvauksella joko kosteusvoiteella tai lääkärin määräämällä kortisonivoiteella. Kuten muutkin dopamiiniagonistit, rotigotiini voi aiheuttaa uneliaisuutta ja pahoinvointia.

Pramipeksoli

Pramipeksolia voidaan käyttää joko kerran tai kahdesti päivässä otettavana pitkävaikutteisena depot-valmisteena tai lyhytvaikuttuisena tablettimuotona, jolloin lääkettä tulisi käyttää kahdesti tai kolmesti päivässä. Lääke voi aiheuttaa alkuvaiheessa maha-suolikanavan oireita, huimausta ja alaraajojen turvotusta. Jos saat jonkin näistä oireista, niin kerro asiasta lääkärillesi.

Ropiniroli

Ropiniroli on toinen tablettimuotoisista dopamiiniagonisteista. Sitä voidaan käyttää kerran - kahdesti päivässä otettavana pitkävaikutteisena depottablettina. Lääkkeen haittavaikutukset ovat samankaltaisia kuin muilla dopamiiniagonisteilla.

Dopamiiniagonistien haittana voi esiintyä impulssikontrollin häiriöitä, jotka voivat näkyä peli- tai ostoshimona, toisilla lisääntyneellä syömistarpeena ja joillakin hyperseksuaalisuutena. Lisäksi lääkitys voi aiheuttaa huimausta, pahoinvointia ja verenpaineen laskua. Joillakin Parkinsonin tautia sairastavilla esiintyy näköharhoja, jolloin yleensä ensimmäisenä lopetetaan dopamiiniagonistit niiden harhoja lisäävän vaikutuksen vuoksi. Yleensä lääkeannosta laskemalla näistä haitoista päästään eroon.  

Levodopa imeytyy ohutsuolen seinämästä aminohappojen (proteiinien) tavoin ja kulkeutuu verenkierron mukana aivoihin, jossa se muuntuu dopamiiniksi. Se on tehokkain lääkemuodoista. Levodopa-lääkitys otetaan aluksi kahdesta kolmeen kertaan päivässä, mutta oireiden lisääntyessä lääkkeenottokertoja voidaan joutua lisäämään yksilöllisesti viiteen tai jopa kahdeksaan kertaan päivässä. Jokaiseen levodopa-tablettiin on liitetty mukaan levodopan ennenaikaista hajoamista estävä karbidopa- tai benseratsidivalmiste. Etenkin levodopan aloituksen yhteydessä voi ilmetä maha-suolioireita, kuten pahoinvointia ja ripulia. Kuten dopamiiniagonistit ja MAO-B-estäjät, myös levodopa voi aiheuttaa näköharhoja ja verenpaineen laskua pystyasennossa. Levodopaa käyttävistä moni saa 5–10 käyttövuoden jälkeen haittavaikutuksina motorisia tilanvaihteluita ja pakkoliikkeitä.

Ruuan proteiinit heikentävät levodopan imeytymistä

Levodopaa käyttäessäsi muista pitää taukoa proteiinia sisältävien ruokien nauttimisesta 30–60 minuuttia ennen ja jälkeen levodopan oton. Näin varmistat lääkkeen imeytymisen. Proteiinia sisältävät ruoka-aineet ovat esimerkiksi maitotaloustuotteet ja eläinperäiset tuotteet.

Apua aamuyöhön depot-valmisteesta

Levodopa-valmisteista on olemassa myös pitkävaikutteinen muoto, niin sanottu depot-tabletti, jota voidaan käyttää ehkäisemään yöllistä jäykkyyttä. Depot-tabletissa levodopan vapautuminen on hitaampaa, ja tällä voidaan saada aamuyön tunneille riittävä lääkevaste. Depot-tabletit ovat yleensä teholtaan hieman tavanomaista levodopa-tablettia heikompia, jonka vuoksi niitä käytetään vain erityistapauksissa päiväaikaisessa annostelussa.

Tarvittaessa levodopa-lääkitystä tehostamaan voidaan mukaan liittää COMT-estäjä. Ne estävät aivojen ulkopuolella levodopaa hajottavaa COMT-entsyymin toimintaa ja lisäävät näin levodopan määrää ja vaikutusaikaa. Tällä hetkellä COMT-estäjistä on yleisesti käytössä entakaponi ja opikaponi. Entakaponi voi olla yhdistetty samaan tablettiin levodopan kanssa tai sen voi ottaa erillisenä valmisteena. Opikaponi annostellaan kerran vuorokaudessa iltaisin.   

Entakaponi-tabletti otetaan samanaikaisesti levodopa-valmisteen kanssa, kun taas opikaponi otetaan tyhjään vatsaan ja eri aikaan levodopan kanssa. COMT-estäjät voivat aiheuttaa ripulia ja muita vatsavaivoja. Erityisesti entakaponi saattaa värjätä virtsan oranssiksi väriaineen poistuessa elimistöstä. Tämä ei ole haitallista. Entakaponi saattaa vaikuttaa varfariinihoidon aikaiseen INR-arvoon. Rautavalmisteet hidastavat myös entakaponin imeytymistä. Jos joudut käyttämään rautavalmistetta, niin ota rautatabletti pari tuntia levodopatabletin jälkeen.   

Antikolinergi

Parkinsonin taudin aiheuttamaa lepovapinaa voidaan lievittää antikolinergillä (biperideeni). Tämän teho on kuitenkin rajallinen, ja lääke saattaa aiheuttaa herkästi haittavaikutuksia, muun muassa suun kuivumista, väsymistä, huimausta ja virtsaamisvaikeuksia. Biperideeniä käytetään erityistapauksissa.

Propranololi

Vapinan hoitoon voidaan käyttää myös propranololia (beetasalpaajaa), jota voi käyttää joko tarvittaessa tai päivittäin otettuna. Lääkettä voi käyttää 2–3 kertaa päivässä, ja samalla on hyvä seurata verenpaine- ja syketasoa. Propranololin yleisimmät haitat ovat matala syketaso, hengästyminen rasituksessa ja unihäiriöt.

Amantadiini

Levodopa-lääkitys voi aiheuttaa pakkoliikkeitä ja näiden hoitona voidaan käyttää joko kuurina tai jatkuvana lääkityksenä amantadiinia. Lääke otetaan yleensä kaksi - kolme kertaa päivässä. Lääke voi aiheuttaa ahdistuneisuutta, mielialan laskua ja närästysoireita.