Aktiivinen elämäntapa ja säännöllinen liikunta tukevat neurogeneesiä eli aivojen kykyä kasvattaa uusia hermosoluja. Lisäksi liikunta vahvistaa aivoja tukevaa valkeaa ainetta vähentämällä tulehdusta ja laskemalla verenpainetta, verensokeria ja huonoa kolesterolia.
Liikunnalla on monia suoria positiivisia vaikutuksia, jotka välittyvät myös aivoterveyteen. Säännöllinen liikunta voi:
ehkäistä aivoverisuonisairauksia
ehkäistä ylipainoa
laskea verenpainetta
vähentää matala-asteista tulehdusta
parantaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa
vaikuttaa suotuisasti aivojen rakenteisiin, jotka osallistuvat tiedonkäsittelyyn
vilkastuttaa aivojen verenkiertoa ja parantaa hapen saantia
parantaa unta
vähentää ahdistus- ja masennusoireita
Suosi hyötyliikuntaa, kävele tai pyöräile työmatkat ja kiipeä portaita hissin sijaan. Kotityöt, kuten siivous, lumityöt ja puutarhanhoito, ovat osa monipuolista arkiliikuntaa. Istu vähemmän – nouse välillä seisomaan tai kävelemään työpäivän aikana.
Lisäksi on hyvä harrastaa viikoittain liikuntaa, joka nostaa sykettä ja saa hien pintaan. Aikuisiällä liikunnan olisi hyvä sisältää sekä lihaskuntoharjoittelua että kestävyyskuntoharjoittelua. Tärkeää on löytää itsellesi mieluinen ja hyvää mieltä tuottava liikuntamuoto, josta saat onnistumisen kokemuksia.
Aikuisille suositellaan 2,5 tuntia reipasta liikuntaa tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa. Lisäksi suositellaan lihaskuntoharjoittelua kaksi kertaa viikossa. Lapsille suositellaan tunti liikuntaa joka päivä.
Reipas liikunta on sykettä nostavaa liikkumista, kuten uintia, sauvakävelyä, jumppaa, tanssia ja retkeilyä.
Rasittavaa liikuntaa ovat esimerkiksi juoksu, pyöräily, hiihto ja pallopelit.
Useat tutkimukset osoittavat, että fyysisesti aktiivisten ihmisten henkinen toiminta heikkenee vähemmän ja heillä on pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin. Neurologisissa sairauksissa liikunta parantaa lihasvoimia, tasapainoa ja liikkuvuutta ja vähentää kipuja ja jäykkyyttä.