Useimmilla ihmisillä esiintyy neurologisia jäännösoireita vain toipumisen alkuvaiheessa, mutta toipuminen on yksilöllistä, ja se vaihtelee suuresti riippuen sinustromboosin sijainnista, koosta ja sen aiheuttaman aivokudoksen vaurion laajuudesta. Jos neurologiset jäännösoireet jatkuvat, sinulle laaditaan yksilöllinen kuntoutusohjelma ja tarjotaan joko polikliinista avokuntoutusta tai laitoskuntoutusta.
Yleisimpiä oireita aivolaskimotukoksen jälkeen
Aivolaskimotukoksesta voi jäädä jäännösoireita. Oireiden määrä on runsain alkuvaiheessa. Jäännösoireet eivät yleensä merkitse uutta vauriota.
Aivolaskimotukos ei aina näy ulospäin, minkä vuoksi toisten voi olla joskus vaikea ymmärtää, mikä sinua vaivaa. Siksi sinun kannattaa antaa nämä tiedot aivolaskimotukoksen jälkeisistä oireista työnantajallesi, opettajillesi, perheellesi ja ystävillesi.
Päänsärky on yleisin vaiva sinustromboosin jälkeen. Väsymys ja stressi voivat pahentaa päänsärkyä, kun taas nukkuminen, lepääminen ja taukojen pitäminen helpottavat päänsärkyä. Päänsärky häviää yleensä itsestään muutaman päivän tai viikon kuluttua sairastumisesta. Jos päänsärky ei helpota tai pahenee, sinun kannattaa varata aika lääkärille. Jos päänsärky kroonistuu, se ei ole yleensä yhtä voimakasta kuin se oli sairastumisen alkuvaiheessa.
Epileptisiä kohtauksia esiintyy yleensä vain aivolaskimotukoksen alkuvaiheessa, mutta noin yhdellä kymmenestä puhkeaa epilepsia.
Aivolaskimotukos saattaa aiheuttaa tilapäistä kömpelyyttä, joka ilmenee esimerkiksi huonekaluihin törmäilynä ja astioiden pudotteluna. Aivot ovat koko kehon ohjauskeskus, jotka prosessoivat ja käsittelevät silmien, korvien ja muiden aistien kautta tulevia signaaleja ja lähettävät toimintakäskyt lihaksille. Aivolaskimotukoksen jälkeen asioiden tekemiselle ja selvittämiselle kannattaa varata aikaa.
Aivolaskimotukos saattaa aiheuttaa ohimenevää katseen keskittämisen vaikeutta ja yliherkkyyttä kirkkaille valoille. Aurinkolasien käyttö voi auttaa kirkkaalla ilmalla ja myös sisätiloissa. Jos näkösi heikkenee tai hämärtyy, ota yhteyttä lääkäriin.
Alussa pienikin ponnistus voi tuntua hyvin raskaalta ja unen tarve kasvaa. Ensimmäisten viikkojen aikana kannattaa mennä nukkumaan, vaikka keskellä päivää. Jos väsymysoireesi jatkuvat, sinun kannattaa pitää päivän aikana taukoja. Tarvittaessa toimintaterapeutti voi auttaa päivittäiseen aikatauluun ja energiankulutukseen liittyvissä asioissa.
Keskittymisvaikeudet korostuvat väsyneenä, joten keskittymiskyvyn heikkeneminen on normaalia aivolaskimotukoksen jälkeen. Jopa sanomalehden lukeminen voi olla haastavaa, joten lukeminen kannattaa tehdä pienissä osissa taukoja pidellen. Myös kaikessa muussa keskittymistä vaativassa toiminnassa kannattaa pitää taukoja. Asiat, jotka vaativat tarkkuutta, kannattaa hoitaa silloin, kun energiatasosi on korkea.
Keskustelujen ja ohjeiden seuraaminen saattavat aiheuttaa ongelmia, ja tehtävien suorittaminen voi kestää kauemmin. Sinun kannattaa varata lisäaikaa tehtävien tekemiseen ja välttää tilanteita, jotka aiheuttavat paineita.
Tapaamisten ja tehtävien muistaminen voi olla hankalampaa kuin ennen. Kalenterin käyttäminen kannattaa. Tärkeät tapaamiset ja keskustelut kannattaa nauhoittaa, jotta voit kuunnella niitä tarvittaessa myöhemmin. Nauhoittamisesta tulee kertoa keskustelukumppanillesi etukäteen. Lisäksi sinun kannattaa ottaa joku läheinen mukaan tärkeisiin tapaamisiin.
Epämiellyttävät tilanteet saattavat ärsyttää aiempaa enemmän. Tämä voi aiheuttaa hankaluuksia sekä sinulle itsellesi että läheisillesi. Aivot ovat myös tunteiden ohjaus- ja säätelykeskus, joten kun tämä keskus häiriintyy, tunteiden hallinta hankaloituu. Ärtyneisyyden käsittelyyn on useita keinoja: toisille sopii huoneesta tai ärsyttävästä tilanteesta poistuminen, toisille sopii esimerkiksi lyhyt kävely tai pyöräily, jos väsymys sen sallii. Ärtyneisyys pahenee väsyneenä, joten lepääminen ja erilaiset rentoutusharjoitukset saattavat helpottaa oloasi.
Silmät on helppo sulkea, jos ei halua nähdä jotain. Korvien sulkeminen on paljon vaikeampaa. Normaalisti aivot suodattavat ympäristön ääniä, etkä välttämättä edes huomaa ympäristön aiheuttamia häiritseviä ääniä. On mahdollista, että aivolaskimotukoksen jälkeen äänet häiritsevät tilapäisesti enemmän. Sinun kannattaa kertoa tämä perheellesi ja ystävillesi, ja pyytää heitä ottamaan tämä huomioon. Kuulokkeet tai korvatulpat voivat myös auttaa ympäristön melun vaimentamisessa.
Päänsärky
Päänsärky on yleisin vaiva sinustromboosin jälkeen. Väsymys ja stressi voivat pahentaa päänsärkyä, kun taas nukkuminen, lepääminen ja taukojen pitäminen helpottavat päänsärkyä. Päänsärky häviää yleensä itsestään muutaman päivän tai viikon kuluttua sairastumisesta. Jos päänsärky ei helpota tai pahenee, sinun kannattaa varata aika lääkärille. Jos päänsärky kroonistuu, se ei ole yleensä yhtä voimakasta kuin se oli sairastumisen alkuvaiheessa.
Epilepsia
Epileptisiä kohtauksia esiintyy yleensä vain aivolaskimotukoksen alkuvaiheessa, mutta noin yhdellä kymmenestä puhkeaa epilepsia.
Kömpelyys
Aivolaskimotukos saattaa aiheuttaa tilapäistä kömpelyyttä, joka ilmenee esimerkiksi huonekaluihin törmäilynä ja astioiden pudotteluna. Aivot ovat koko kehon ohjauskeskus, jotka prosessoivat ja käsittelevät silmien, korvien ja muiden aistien kautta tulevia signaaleja ja lähettävät toimintakäskyt lihaksille. Aivolaskimotukoksen jälkeen asioiden tekemiselle ja selvittämiselle kannattaa varata aikaa.
Näköongelmat
Aivolaskimotukos saattaa aiheuttaa ohimenevää katseen keskittämisen vaikeutta ja yliherkkyyttä kirkkaille valoille. Aurinkolasien käyttö voi auttaa kirkkaalla ilmalla ja myös sisätiloissa. Jos näkösi heikkenee tai hämärtyy, ota yhteyttä lääkäriin.
Väsymys
Alussa pienikin ponnistus voi tuntua hyvin raskaalta ja unen tarve kasvaa. Ensimmäisten viikkojen aikana kannattaa mennä nukkumaan, vaikka keskellä päivää. Jos väsymysoireesi jatkuvat, sinun kannattaa pitää päivän aikana taukoja. Tarvittaessa toimintaterapeutti voi auttaa päivittäiseen aikatauluun ja energiankulutukseen liittyvissä asioissa.
Keskittymisvaikeudet
Keskittymisvaikeudet korostuvat väsyneenä, joten keskittymiskyvyn heikkeneminen on normaalia aivolaskimotukoksen jälkeen. Jopa sanomalehden lukeminen voi olla haastavaa, joten lukeminen kannattaa tehdä pienissä osissa taukoja pidellen. Myös kaikessa muussa keskittymistä vaativassa toiminnassa kannattaa pitää taukoja. Asiat, jotka vaativat tarkkuutta, kannattaa hoitaa silloin, kun energiatasosi on korkea.
Hitaus
Keskustelujen ja ohjeiden seuraaminen saattavat aiheuttaa ongelmia, ja tehtävien suorittaminen voi kestää kauemmin. Sinun kannattaa varata lisäaikaa tehtävien tekemiseen ja välttää tilanteita, jotka aiheuttavat paineita.
Muistiongelmat
Tapaamisten ja tehtävien muistaminen voi olla hankalampaa kuin ennen. Kalenterin käyttäminen kannattaa. Tärkeät tapaamiset ja keskustelut kannattaa nauhoittaa, jotta voit kuunnella niitä tarvittaessa myöhemmin. Nauhoittamisesta tulee kertoa keskustelukumppanillesi etukäteen. Lisäksi sinun kannattaa ottaa joku läheinen mukaan tärkeisiin tapaamisiin.
Ärtyneisyys
Epämiellyttävät tilanteet saattavat ärsyttää aiempaa enemmän. Tämä voi aiheuttaa hankaluuksia sekä sinulle itsellesi että läheisillesi. Aivot ovat myös tunteiden ohjaus- ja säätelykeskus, joten kun tämä keskus häiriintyy, tunteiden hallinta hankaloituu. Ärtyneisyyden käsittelyyn on useita keinoja: toisille sopii huoneesta tai ärsyttävästä tilanteesta poistuminen, toisille sopii esimerkiksi lyhyt kävely tai pyöräily, jos väsymys sen sallii. Ärtyneisyys pahenee väsyneenä, joten lepääminen ja erilaiset rentoutusharjoitukset saattavat helpottaa oloasi.
Ääniyliherkkyys
Silmät on helppo sulkea, jos ei halua nähdä jotain. Korvien sulkeminen on paljon vaikeampaa. Normaalisti aivot suodattavat ympäristön ääniä, etkä välttämättä edes huomaa ympäristön aiheuttamia häiritseviä ääniä. On mahdollista, että aivolaskimotukoksen jälkeen äänet häiritsevät tilapäisesti enemmän. Sinun kannattaa kertoa tämä perheellesi ja ystävillesi, ja pyytää heitä ottamaan tämä huomioon. Kuulokkeet tai korvatulpat voivat myös auttaa ympäristön melun vaimentamisessa.
Aiheeseen liittyvää
Tarkistettu 11.9.2023