Erilaiset muistitoiminnot

Muistamisella tarkoitetaan uuden tiedon, kokemuksen tai tuntemuksen hetkellistä tai pitkäaikaista tallentamista, sen kertaamista, muokkaamista ja tarvittaessa mieleen palauttamista.

Ajallisen keston mukaan puhutaan joko lyhytkestoisesta tai pitkäkestoisesta muistista. Lyhytkestoisen muistin osa-alueita ovat sensoriset aistimuistit ja työmuisti. Pitkäkestoisessa muistissa on tallessa opittua tietoa ja taitoa – pisimmillään lapsuudesta lähtien koko loppuelämän ajan. Pitkäkestoinen tietomuisti sisältää asiamuistin ja tapahtumamuistin, jotka molemmat edustavat tietoisesti tapahtuvaa muistamista. Pitkäkestoisen taitomuistin toiminnot tapahtuvat usein tietoisuuden ulkopuolella.

Muisti voidaan jaotella myös muistettavien asioiden sisältöjen mukaan eri osa-alueisiin. Esimerkiksi sen muistaminen, kuka on suomen presidentti tai mitä ystävämme juuri sanoi, vaatii erityyppistä muistia kuin se, minkälaiset kasvot jollakulla on. Samoin edellisenä päivänä olleen tapahtuman muistaminen on eri asia kuin mielikuva siitä, miten polkupyörällä ajetaan.

Haitarin otsikkotaso2
Aistimuisti

Muistin kesto on lyhimmillään eri aisteihin kuuluvassa sensorisessa muistissa, joka toimii ilman tietoista ajattelua. Esimerkiksi näköaivokuorelle jää silmien sulkemisen jälkeen sekunnin murto-osien ajaksi heijastuma juuri nähdystä. Sama ilmiö tapahtuu myös kuulo- ja tuntoaistimuksen yhteydessä.

Aistitieto säilyy sensorisessa muistissa vain hetken ja häviää, ellei se valikoidu tarkempaan käsittelyyn työmuistiin.

Työmuisti

Työmuistiin tallentuu asioita lyhytkestoisesti – tieto säilyy työmuistissa pisimmillään joitakin kymmeniä sekunteja.

Työmuistia voi ajatella eräänlaisena väliaikaisena työpöytänä, jossa vastaanotettua tietoa voidaan tarkemmin tutkia ja muokata. Kun havaitsemme, ajattelemme, päättelemme ja ratkaisemme ongelmia, käytämme työmuistia. Työmuistilla on tärkeä rooli myös oppimisessa. Työmuistissa uusi tieto yhdistyy pitkäkestoisesta muistista haettavaan materiaaliin.

Työmuistin kapasiteetti on rajallinen ja vaihtelee ihmisten välillä. Käsiteltävät yksiköt (kuten numerot, sanat, kuvat) voivat olla laajojakin, jos asiat ovat tuttuja ja ihminen hallitsee alansa. Kertailun avulla tietoa voidaan säilyttää työmuistissa pidempään. Esimerkiksi puhelinnumeroa voi toistaa mielessään, kunnes on löytänyt kynän ja saanut kirjoitettua numeron ylös.

Tietomuisti - opitut asiat ja koetut tapahtumat

Tietomuistia kutsutaan myös deklaratiiviseksi muistiksi, koska siihen kuuluvat asiat voidaan tavoittaa tietoisesti ja kuvailla sanallisesti tai kuvallisesti. Tietomuisti on jaoteltavissa tapahtumamuistiin eli episodiseen muistiin ja asiamuistiin eli semanttiseen muistiin.

Episodisella tapahtumamuistilla tarkoitetaan kykyä tallentaa ja palauttaa mieleen henkilökohtaisia kokemuksia, jotka ovat tapahtuneet tiettynä aikana tietyssä paikassa (”Muistan, kun…”). Semanttinen asiamuisti sisältää yleistä tietoa maailmasta: ympäröivää maailmaa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa, kielellistä käsitteistöä ja sanavaraston (”Tiedän, että…”).

Omaan elämänhistoriaan liittyvään muistiin sisältyy yleensä sekä tapahtumamuistiin että asiamuistiin tallentunutta tietoa.

Tapahtumamuisti ja asiamuisti suuntautuvat aikajanalla menneisyyteen ja mahdollistavat hyvinkin vanhojen asioiden mieleen palauttamisen. Tulevaisuuteen suuntautuva osa on nimeltään ennakoiva muisti. Tällä tarkoitetaan kykyä muistaa ennalta sovittuja asioita – olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja tilanteessa. Tai vaikkapa maksaa laskut ajallaan.

Taitomuisti - opitut taidot ja toimintatavat

Taitomuistiin tallentuu tiedostamatonta ja sanallisesti tavoittamatonta ainesta. Taitomuistiin tallentuvat motoriset taidot, omaksutut tavat ja tilannekohtaiset reaktiomallit. Näitä muistin muotoja ilmennetään tekemällä, näyttämällä ja kehon reaktioilla – ei kielellisesti selittämällä. Käveleminen ja polkupyörällä ajaminen ovat esimerkkejä taitomuistiin tallentuneista taidoista, joita on vaikea kielellisesti kuvailla.

Taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa ja kertailua. Opittu taito ei unohdu samalla tavalla kuin asiat ja tapahtumat. Taitomuistia kutsutaan myös proseduraaliseksi muistiksi.

Arkisissa keskusteluissa käsitteillä lähi- ja kaukomuisti viitataan toisaalta äskettäisten (eli lähipäivien tai viime viikkojen) tapahtumien ja toisaalta vuosien takaisten tapahtumien muistamiseen. Aivotoimintojen näkökulmasta sekä lähi- että kaukomuisti sisältyvät pitkäkestoiseen muistiin.

neuropsykologia; aivot; muisti

Päivitetty  12.3.2021