Päättelyn ja ongelmanratkaisun hankaluudet ovat yleisiä toiminnanohjauksen häiriöiden yhteydessä. Oman toiminnan tavoitteellinen ohjaaminen, suunnittelu ja vaiheistaminen voivat olla vaikeutuneet. Työskentely päättelytilanteessa voi olla juuttuvaa, jolloin henkilö toistaa samaa toimintamallia tai virhettä uudelleen eikä kykene keksimään uusia ratkaisuja. Myös oman suoriutumisen arviointi voi olla vaikeutunut.
Tarkkaavuuden vaikeuksiin liittyy muun muassa keskittymisen, huomion ylläpitämisen tai usean asian rinnakkaisen prosessoinnin vaikeuksia, joiden vuoksi toiminta päättelytilanteissa voi hidastua ja virheiden määrä lisääntyä.
Myös muistin heikentyminen vaikuttaa herkästi päättelykykyyn. Ongelmanratkaisu edellyttää sekä aiemmin opittujen asioiden mieleenpalauttamista että uuden oppimista ja oivaltamista. Lyhytkestoisen työmuistin häiriöissä tehokas tiedonkäsittely ja asioiden pitäminen mielessä ”tässä ja nyt” vaikeutuvat. Päättelyssä ei pääse etenemään, kun ajatteluketju pitää aloittaa toistuvasti alusta.
Monet neuropsykologiset erityishäiriöt voivat hankaloittaa päättelyä ja ongelmanratkaisua:
Kielelliset häiriöt heikentävät sanojen merkitysten ymmärtämistä ja käsitteiden käyttöä. Vertailu, yleistäminen ja abstrakti päättely vaikeutuvat. Esimerkiksi matemaattinen päättely edellyttää paitsi yleistä ongelmanratkaisukykyä myös kykyä prosessoida asioita pelkkien käsitteiden varassa.
Näönvaraisen havainnoinnin häiriöt vaikeuttavat työskentelyä, joissa tarvitaan näköhavaintoihin pohjautuvaa päättelyä ja avaruudellista hahmottamista. Tällöin esimerkiksi rakentelu ja korjaaminen eivät tahdo sujua kuten ennen.
Jos ennen helposti sujuneista pulmatilanteista ei enää suoriudu entiseen tapaan, tilannetta kannattaa selvittää asiantuntijoiden, kuten lääkärin, neuropsykologin tai toimintaterapeutin kanssa.