Kukaan ei jaksaisi pitää mielessään kaikkea oppimaansa, näkemäänsä ja kokemaansa, eikä ehkä haluakaan. Ihmisen päivittäinen toimintakyky ja tehokkuus perustuvat siihen, että pystymme havaitsemaan valikoivasti, unohtamaan turhat asiat ja muistamaan sen, mikä on tärkeää. Tavallisinta on, että unohdamme uuden asian, koska emme alunperinkään painaneet sitä mieleen. Yhtä tavallista on, että kysytty asia on yhä muistimme sopukoissa, mutta juuri nyt se ei sieltä löydy.
Muistitoiminnot ovat tiiviissä yhteydessä aivojen muuhun tiedonkäsittelyyn: tarkkaavuuteen, aistihavaintoihin, kielen ja näkömielikuvien varassa tapahtuvaan ajatteluun, toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Unohtelu voi olla toissijainen seuraus jostakin muusta joko tilapäisestä tai pysyvämmästä tiedonkäsittelyn häiriöstä. Tällainen on esimerkiksi keskittymisen vaihtelu tai työmuistin kuormittaminen liian monella yhtä aikaa hoidettavalla asialla.
Päivittäistä elämää haittaavissa muistiongelmissa unohtaminen koskee asioita, jotka olisi tarpeen muistaa. Jos unohtelu aiheuttaa jatkuvaa huolta tai vaikeuttaa arjesta selviämistä, on syytä hakeutua tutkimuksiin esimerkiksi omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon.