Diagnoosin jälkeen asiat tuntuvat pyörivän mielessä. Tässä vaiheessa sairastunut alkaa vähitellen kohdata Parkinsonin tautiin sairastumistaan ja miettiä sen merkitystä. Ihmisen mieli yrittää vielä kieltää tapahtuneen. Moni pohtii, onko diagnoosi kuitenkaan varma. Myös erilaiset oudot tuntemukset voivat olla osa tätä vaihetta.
Mielessä voi pyöriä kysymyksiä:
Kuvittelenko vain vai ovatko oireeni lisääntyneet?
Olenko tavallista väsyneempi?
Tähän vaiheeseen saattaa liittyä pelkoa ja ahdistusta sekä itsesyytöksiä ja tarvetta etsiä syyllisiä.
Tässä vaiheessa oleva tarvitsee kuuntelijaa sekä konkreettisia ohjeita ja tukea arjesta selviämiseen. Hänellä saattaa olla tarve puhua Parkinsonin taudista yhä uudelleen, mikä voi tuntua läheisistä ihmisistä joskus raskaalta ja voimia vievältä. Puhumisella on tärkeä merkitys sopeutumisen kannalta.
Tunteille ja niiden käsittelylle kannattaa antaa aikaa. Kun ahdistus helpottaa, on myös helpompaa vastaanottaa enemmän tietoa Parkinsonin taudista.
Miten purkaa sairastumiseen liittyviä tunteita ja ajatuksia ja jatkaa elämää?
Sinulle on todennäköisesti kertynyt elämän aikana taitoja, joiden avulla olet selvinnyt vaikeista tilanteista. Erilaiset luonteen vahvuudet myös auttavat tiukan paikan tullen. Kokeile seuraavia harjoituksia, joilla saatat saada päässä pyörivät ajatukset paremmin järjestykseen.
Keskustele läheisesi kanssa siitä, millaisia tuntemuksia Parkinsonin taudin diagnoosi teissä herätti. Jos sinulla ei ole sopivaa läheistä tai puhuminen on sinulle vaikeaa, voit kokeilla kirjoittaa tunteistasi.
Millä keinoin olen aiemmin selvinnyt vaikeasta elämäntilanteesta? Mieti sellainen vaihe, jonka olet aiemmin selättänyt. Kirjaa asioita, joita silloin teit ja jotka auttoivat sinua.
Mitkä ovat sellaisia taitoja ja ominaisuuksiasi, jotka koet vahvuuksiksesi? Voit myös kysyä läheisiltäsi, mitkä he näkevät sinun vahvuuksiksesi.