Sarjoittaisen päänsäryn tyypilliset piirteet
Päänsärky rytmittyy usein vuorokauden ja vuodenajan mukaan. Monet pystyvät jopa sanomaan, mihin kellonaikaan särky yleensä alkaa. Tyypillisesti särky tulee aamuyöstä esimerkiksi klo. 02-04, mikä ei ole tyypillistä migreenille. Lääkepäänsärky voi myös herättää keskellä yötä, mutta öinen heräily loppuu särkylääkkeiden tai triptaanien vähenemisen myötä.
Sarjoittaisen päänsäryn lisäpiirteet
Säryn puoleinen silmä voi punoittaa tai vetistää, mustuainen voi pienentyä, sierain tuntua tukkoiselta tai vetistää, silmäluomi voi roikkua tai olla turvonnut, korvassa voi olla painon tunnetta. Nämä oireet johtuvat tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuudesta päänsäryn aikana. Myös migreenissä voi olla tämänkaltaisia oireita, mutta ne esiintyvät molemmin puolin eli symmetrisesti, kun sarjoittaisessa päänsäryssä ne esiintyvät ainoastaan toispuoleisesti (päänsäryn puolella).
Sarjoittaiselle päänsärylle on tyypillistä levottomuus päänsäryn aikana. Sänkyyn ja pitkälleen meno pahentaa oiretta. On parempi istua sängyn reunalla tai kävellä ympäriinsä, joskus ulkonakin. Toisinaan pieni puuhastelu voi tuntua helpottavan.
Sarjoittaisen päänsäryn diagnoosiin tarvitaan joko toispuoliset autonomiset hermosto-oireet tai tyypillinen levottomuus särkykohtauksen aikana.
Millainen on sarjoittainen päänsärky?
Tyypillistä sarjoittaiselle päänsärylle (toiselta nimeltään Hortonin neuralgia) on päänsäryn toispuolisuus, usein paikantuen silmän seutuun. Se voi tuntua laajemmallakin alueella toispuolisesti, joskus myös kasvojen tai korvan alueella. Särky on voimakasta tai erittäin voimakasta ja kestää hoitamattomana 15 minuutista 3 tuntiin. Särkypäivinä kohtauksia voi tulla keskimäärin yhdestä kahdeksaan kertaa.
Sarjoittainen päänsärky alkaa yleensä 20–40 vuotiaana ja sitä esiintyy enemmän miehillä.