Parkinsonin taudin diagnoosi aiheuttaa usein huolta ja pelkoa tulevaisuudesta, omasta toimintakyvystä ja liikuntakyvystä. Parkinsonin tauti on hitaasti vuosien kuluessa etenevä sairaus, ja jokaisella tautia sairastavalla taudinkulku on yksilöllinen. Taudin etenemisnopeus ei yleensä muutu sairauden kuluessa eikä tautiin liity äkillistä romahtamista. Parkinsonin tautiin voi liittyä monenlaisia oireita, mutta tautiin sairastuneet eivät yleensä saa kaikkia tautiin liittyviä oireita.
Parkinsonin taudin eteneminen
Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä sairaus. Oireet ja taudin eteneminen ovat yksilöllisiä, eikä tarkkaa taudin etenemisnopeutta pystytä sanomaan.
Parkinsonin taudin alkuvaiheessa sairastunut huomaa taudin aiheuttamia oireita, mutta pärjää näiden kanssa joko ilman lääkitystä tai vähäisellä lääkityksellä. Sairaus ei vaikuta merkittävästi toimintakykyyn, ja arkielämä sujuu liki entiseen tapaan. Usein alkuvaiheen oireina voi huomata käden kömpelyyttä ja/tai vapinaa, kirjoittamisen ja sorminäppäryyden heikentymistä, kävellessä jalka voi töksähtää maahan ja jalat voivat tuntua raskailta kävellessä. Lieviä Parkinsonin tautiin viittaavia oireita voi olla jo vuosia ennen kuin sairaus pystytään diagnosoimaan; tätä vaihetta kutsutaan prodromaalivaiheeksi. Kaikille, joilla on lieviä oireita, ei kehity Parkinsonin tautia.
Parkinsonin taudin edetessä sairastuneella on enemmän sairauden aiheuttamia oireita, jotka vaikuttavat toimintakykyyn ja liikkumiseen. Sairauden keskivaiheessa oireiden lievittämiseksi tarvitaan runsaammin lääkitystä, mutta lääkityksen myötä oireet yleensä korjaantuvat varsin hyvin.
Usein sairastava huomaa ongelmia tasapainon ylläpitämisessä, ja kaatumisia voi ilmaantua. Raajajäykkyys on usein molemmin puoleista ja voi vaikuttaa arkielämässä esimerkiksi pukemisessa ja kotitöissä. Kävelyn vauhti on yleensä hidastunut. Puheessa voi ilmetä äänen heikkenemistä ja puheen puuroutumista.
Sairauden edetessä ilmenee usein levodopa-lääkityksen aikana tahattomia liikkeitä (dyskinesioita), ja lääkevasteen kesto voi vaihdella. Levodopa-annoksen vaste voi hiipua ennen seuraavan lääkkeen ottoaikaa (niin sanottu wearing off -ilmiö). Joillekin voi ilmaantua jähmettymistä, jolloin ihminen pysähtyy tahtomattaan, kun yrittää liikkua. Tämä ilmenee usein liikkeelle lähtiessä, kääntyessä tai kapeassa tilassa liikkuessa. Sairauden edetessä voi myös ilmaantua tahatonta raajan pakkoasentoa tai vääntymistä sekä kivuliaita lihaskouristuksia. Nämä ovat edenneen taudin tyypillisiä piirteitä. Kerro lääkärillesi, jos kärsit tällaisista oireista.
Edenneestä taudista puhutaan, kun Parkinsonin tautia sairastavalla on tahattomia liikkeitä tai hankalia motorisen tilanteen vaihteluita huolimatta hyvästä lääkehoidosta. Usein liikkumisen apuna tarvitaan rollaattoria tai kävelykeppejä. Osa sairastuneista käyttää pyörätuolia liikkumisen vaikeuksien ja tasapaino-ongelmien vuoksi. Edenneessä vaiheessa sairastavalla voi olla nielemisvaikeuksia. Parkinsonin tauti voi vaikuttaa myös muistiin ja hahmotuskykyyn, ja joskus edenneessä sairauden vaiheessa voidaan todeta sairauteen liittyvä muistisairaus.
Edenneessä taudin vaiheessa suun kautta otettavan lääkityksen rinnalle voidaan miettiä muita hoitomuotoja, niin sanottuja laiteavusteisia hoitoja. Näistä hoitomuodoista ja niiden soveltuvuudesta sinulle lääkärisi voi keskustella kanssasi tarkemmin.
Tarkistettu 17.6.2025