Miksi päätä särkee?

Useammalla kuin joka toisella on kokemusta jännityspäänsärystä, jossa särky tuntuu tasaisena jomotuksena tai kiristyksenä, usein myös paineen tunteena päässä. Migreenisärky on tyypillisesti kohtalaisen kova tai voimakas, toistuva päänsärky, johon liittyy aistiherkkyyttä tai pahoinvointia, toisilla oksentelua. Voimakas toispuolinen silmän seudun särky ja siihen liittyvä silmän vetistys, punoitus tai luomen turvotus voivat viitata sarjoittaiseen päänsärkyyn, jolloin särkykohtaukset ovat selvästi lyhyempiä kuin migreenikohtaukset ja voivat toistua useita kertoja vuorokauden mittaan. Diagnoosien selvittämiseen tarvitaan potilaan oirekuvausta. Samalla henkilöllä voi olla useia erityyppisiä päänsärkyjä, minkä vuoksi päänsäryn ja siihen liittyvien oireiden seuranta ja niiden tarkka haastattelu ovat tärkeitä.

Päänsärkyyn taipuvaisella henkilöllä runsas ja pitkäaikainen särkylääkkeiden ja/tai migreenikohtauksiin suunniteltujen triptaanien (esim. sumatriptaani, zolmitriptaani jne.) käyttö voi aiheuttaa päänsäryn pahenemista eli lääkepäänsärkyä. Turvarajana voidaan pitää särkylääkkeiden ja triptaanien yhteiskäyttöä maksimissaan yhdeksän päivää kuukaudessa. Käyttöpäivät kannattaa laittaa kalenteriin ylös tilanteen seuraamiseksi.

Monet virus- ja bakteeritulehdukset poskiontelon tulehduksesta tavalliseen nuhakuumeeseen voivat aiheuttaa päänsärkyä. Harvoin taustalla on vakavampi tulehdus kuten aivokalvontulehdus.

Kohonnut verenpaine, muut sydänsairaudet ja uniapnea voivat oireilla päänsärkynä. Elimistön tasapainon häiriintyminen esimerkiksi paastoamisen seurauksena voi aiheuttaa päänsärkyä. Myös kilpirauhasen sairaudet ja muut aineenvaihdunnan ongelmat voivat muiden oireiden ohella aiheuttaa päänsärkyä.

Äkillistä voimakasta päänsärkyä voi liittyä myös aivoverenvuotoon. Vähitellen pahenevaa päänsärkyä voi esiintyä myös aivokasvaimen oireena. Nämä ovat onneksi hyvin harvinaisia syitä päänsärylle ja yleensä aina esiintyy myös muita oireita päänsäryn lisäksi.

Päähän kohdistuvista vammoista voi seurata lyhytkestoista ja toisinaan pitkäkestoista posttraumaattista päänsärkyä.

Päänsärkyä voi seurata päihteiden tai kofeiinin käytöstä tai näiden käytön lopetuksesta.

Hypothalamus ja aivorungon kolmoishermotumake aktivoituvat. Viesti kulkee kolmoishermotumakkeesta sen säikeitä pitkin mm. aivojen verisuonten seinämiin, kolmoishermoganglioon ja aivokalvojen pinnalle, missä hermopäätteistä erittyy erilaisia tulehduksellisia proteiineja. Tämä aiheuttaa kipuaistimuksen aivokuoren kipukeskuksissa ja myöhemmin myös aivokalvojen verisuonten supistumista ja laajenemista. Tämä mekanismi on taustalla migreenisäryn syntymisessä: puhutaan trigeminovaskulaarisesta refleksistä. Kipua aistivia hermopäätteistä sijaitsee myös päänahan ja niskan lihaksissa.