Helpotusta narkolepsiaa sairastavan koulutielle
Seuraavassa on listattuna erilaisia keinoja, joilla voit yrittää ylläpitää vireystasoa koulussa ja opiskeluissa.
Joillekin oppilaille voi olla eduksi mahdollisuus seisahtaa hetkeksi tai jaloitella tunnin aikana. Joillekin voi olla helpompaa istua luokan etuosassa opetuksen seuraamiseksi. Yksitoikkoiset, luentomaiset oppitunnit voivat olla vaikeampia kuin osallistumiseen kannustavat. Värittäminen, piirtäminen, neulominen tai muu käsillä tekeminen voi parantaa vireystilaa ja keskittymistä. Mahdollisuus tällaiseen tekemiseen on hyvä sopia opettajien kanssa. Koulun lukujärjestys olisi mahdollisuuksien mukaan edullista rakentaa niin, että lukuaineet sijoittuisivat mahdollisimman suurelta osin aamupäivään.
Lyhyet 10-20 minuutin päiväunet virkistävät usein narkolepsiaa sairastavaa erittäin hyvin. Oppituntien lomaan kannattaa pyrkiä järjestämään erillinen rauhallinen tila, jossa narkolepsiaa sairastava voi tarpeen mukaan torkahtaa hetkeksi. Joskus narkolepsiaa sairastava voi nukkua useatkin päiväunet. Pienet torkut ennen koetta voivat auttaa kokeen suorittamisessa. Lyhyet päiväunet myös koulupäivän jälkeen voivat auttaa ennen kotitehtäviä tai harrastuksia häiritsemättä kuitenkaan yöunta.
Narkolepsiaa sairastavan voi olla vaikea lukea esim. kokeisiin pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti. Tämä edellyttääkin suunnitelmallista luku-urakan pilkkomista pidemmälle ajalle. Usein tarvitaan myös vanhemman apua, vaikka se ei etenkään murrosikäiselle ole välttämättä mieluisaa.
Kokeet voi olla hyvä ajoittaa mahdollisuuksien mukaan narkolepsiaa sairastavalle virkeimpään vuorokauden aikaan eli yleensä aamupäivään. Koeaikaa on hyvä tarjota pidennettynä, koska narkolepsiaa sairastavan saattaa olla vaikea pitää ajatukset koossa ja pysyä virkeänä hiljaisen koetilanteen aikana. Opettajan on hyvä tarkkailla oppilasta ja käydä vaivihkaa palauttamassa tämä takaisin työn ääreen, mikäli vireys näyttää kovasti laskevan.
Ylioppilastutkintolautakunnalta voidaan hakea erityisjärjestelyjä ylioppilaskirjoituksia varten. Erityisjärjestelyt on hyvä ottaa puheeksi rehtorin kanssa jo hyvissä ajoin. Erityisjärjestelyjen hakemista varten tarvitaan lausunto lukiosta sekä hoitavan lääkärin tekemä asiantuntijalausunto. Ylioppilastutkintolautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella.
Jännitys, stressi ja tunne-elämykset voivat joskus provosoida katapleksiaa. Tämä olisi hyvä huomioida opetuksessa yksilöllisesti.
Narkolepsiaa sairastavat ovat usein varsin herkkiä hiilihydraattien ja raskaan ruokailun väsyttävälle vaikutukselle. Ruokailun jälkeen väsymys voi myös olla voimakkainta, jolloin kannattaa harkita mahdollisuutta nukkua lyhyet päiväunet. Narkolepsiaa sairastavan on ollut myös mahdollista saada oma, vireystasoa tukeva, ruoka.
Narkolepsiaa sairastava lapsi tai nuori kokee usein olevansa liian väsynyt koulutöiden jälkeen, jotta jaksaisi viettää vapaa-aikaa muiden ikäistensä seurassa. Moni nuori onkin aika yksinäinen ja viettää paljon aikaa itsekseen. Jos tilanne on se, että energiaa on juuri ja juuri sen verran, että koulun saa tehtyä, muttei mitään muuta, on syytä hoitavan lääkärin kanssa miettiä, onko lääkityksessä tehty kaikki voitava vireystilan kohentamisen suhteen.
Harrastusten ylläpitämiseen voimavarat eivät aina riitä. Kuitenkin harrastuksilla on tärkeä rooli kasvun ja kehityksen tukena. Liikuntaharrastus tukee parhaimmillaan vireystilaa ja on tärkeä myös painonhallintaa ajatellen. Harrastuskertojen määrää on kuitenkin syytä miettiä niin, että niistä ei koidu liiallista rasitusta.
Nuoruusiässä vuorokausirytmi siirtyy luonnostaan hieman myöhäisemmäksi, mikä on omiaan aiheuttavaan univajetta. Nukkumaanmenoajat ja heräämisajat kannattaa pitää suhteellisen säännöllisinä arkena ja viikonloppuna, vaikka se tuntuisi vaikealta.
Tuntiaktiivisuus
Joillekin oppilaille voi olla eduksi mahdollisuus seisahtaa hetkeksi tai jaloitella tunnin aikana. Joillekin voi olla helpompaa istua luokan etuosassa opetuksen seuraamiseksi. Yksitoikkoiset, luentomaiset oppitunnit voivat olla vaikeampia kuin osallistumiseen kannustavat. Värittäminen, piirtäminen, neulominen tai muu käsillä tekeminen voi parantaa vireystilaa ja keskittymistä. Mahdollisuus tällaiseen tekemiseen on hyvä sopia opettajien kanssa. Koulun lukujärjestys olisi mahdollisuuksien mukaan edullista rakentaa niin, että lukuaineet sijoittuisivat mahdollisimman suurelta osin aamupäivään.
Päiväunet ja lepotauot
Lyhyet 10-20 minuutin päiväunet virkistävät usein narkolepsiaa sairastavaa erittäin hyvin. Oppituntien lomaan kannattaa pyrkiä järjestämään erillinen rauhallinen tila, jossa narkolepsiaa sairastava voi tarpeen mukaan torkahtaa hetkeksi. Joskus narkolepsiaa sairastava voi nukkua useatkin päiväunet. Pienet torkut ennen koetta voivat auttaa kokeen suorittamisessa. Lyhyet päiväunet myös koulupäivän jälkeen voivat auttaa ennen kotitehtäviä tai harrastuksia häiritsemättä kuitenkaan yöunta.
Kotitehtävät
Narkolepsiaa sairastavan voi olla vaikea lukea esim. kokeisiin pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti. Tämä edellyttääkin suunnitelmallista luku-urakan pilkkomista pidemmälle ajalle. Usein tarvitaan myös vanhemman apua, vaikka se ei etenkään murrosikäiselle ole välttämättä mieluisaa.
Koetilanteet
Kokeet voi olla hyvä ajoittaa mahdollisuuksien mukaan narkolepsiaa sairastavalle virkeimpään vuorokauden aikaan eli yleensä aamupäivään. Koeaikaa on hyvä tarjota pidennettynä, koska narkolepsiaa sairastavan saattaa olla vaikea pitää ajatukset koossa ja pysyä virkeänä hiljaisen koetilanteen aikana. Opettajan on hyvä tarkkailla oppilasta ja käydä vaivihkaa palauttamassa tämä takaisin työn ääreen, mikäli vireys näyttää kovasti laskevan.
Ylioppilaskirjoitukset
Ylioppilastutkintolautakunnalta voidaan hakea erityisjärjestelyjä ylioppilaskirjoituksia varten. Erityisjärjestelyt on hyvä ottaa puheeksi rehtorin kanssa jo hyvissä ajoin. Erityisjärjestelyjen hakemista varten tarvitaan lausunto lukiosta sekä hoitavan lääkärin tekemä asiantuntijalausunto. Ylioppilastutkintolautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella.
Esiintymistilanteet
Jännitys, stressi ja tunne-elämykset voivat joskus provosoida katapleksiaa. Tämä olisi hyvä huomioida opetuksessa yksilöllisesti.
Kouluruokailu
Narkolepsiaa sairastavat ovat usein varsin herkkiä hiilihydraattien ja raskaan ruokailun väsyttävälle vaikutukselle. Ruokailun jälkeen väsymys voi myös olla voimakkainta, jolloin kannattaa harkita mahdollisuutta nukkua lyhyet päiväunet. Narkolepsiaa sairastavan on ollut myös mahdollista saada oma, vireystasoa tukeva, ruoka.
Kaverisuhteet
Narkolepsiaa sairastava lapsi tai nuori kokee usein olevansa liian väsynyt koulutöiden jälkeen, jotta jaksaisi viettää vapaa-aikaa muiden ikäistensä seurassa. Moni nuori onkin aika yksinäinen ja viettää paljon aikaa itsekseen. Jos tilanne on se, että energiaa on juuri ja juuri sen verran, että koulun saa tehtyä, muttei mitään muuta, on syytä hoitavan lääkärin kanssa miettiä, onko lääkityksessä tehty kaikki voitava vireystilan kohentamisen suhteen.
Harrastukset
Harrastusten ylläpitämiseen voimavarat eivät aina riitä. Kuitenkin harrastuksilla on tärkeä rooli kasvun ja kehityksen tukena. Liikuntaharrastus tukee parhaimmillaan vireystilaa ja on tärkeä myös painonhallintaa ajatellen. Harrastuskertojen määrää on kuitenkin syytä miettiä niin, että niistä ei koidu liiallista rasitusta.
Säännöllinen vuorokausirytmi
Nuoruusiässä vuorokausirytmi siirtyy luonnostaan hieman myöhäisemmäksi, mikä on omiaan aiheuttavaan univajetta. Nukkumaanmenoajat ja heräämisajat kannattaa pitää suhteellisen säännöllisinä arkena ja viikonloppuna, vaikka se tuntuisi vaikealta.
Tarkistettu 25.1.2024