Valtaosalla MS-tauti on aaltomaisesti käyttäytyvä, jolloin sairauteen liittyy muutaman viikon pituisia pahenemisvaiheita ja pidempiä vähäoireisia tai oireettomia toipumisjaksoja. Seurantatutkimuksissa läheskään kaikki MS-tautiin sairastuneet eivät ole kokeneet uutta oirejaksoa ja toimintakyky on saattanut säilyä ennallaan jopa vuosikymmeniä. Pahenemisvaiheen riski voi olla suurentunut tulehdustaudin sairastamisen jälkeisinä viikkoina ja synnytystä seuraavien kuukausien aikana.
MS-taudin pahenemisvaiheen saa aikaan aivoissa tai selkäytimessä oleva tulehduksellinen reaktio. Tulehduksen helpottaessa hermosto muovautuu pyrkien palauttamaan aikaisemman toimintakyvyn mahdollisimman hyvin. Pysyviksi jäävät oireet johtuvat hermoihin tulleista vaurioista tai arpikudoksesta, jotka häiritsevät hermojen sähköistä toimintaa.
Oireiden aallot värittävät välillä MS-tautia sairastavan elämää.
MS-tauti voi edetä monta polkua
MS-taudin oireiden eteneminen voi olla aaltomaista tai tasaista. Aaltomainen taudinkulku on taudin alkuvaiheessa tasaisesti etenevää taudinkulkua yleisempää. Noin 90 %:lla kaikista MS-potilaista tauti on alkuvaiheessa aaltomaisesti käyttäytyvä. Kun pahenemisvaiheet kestävät muutamasta päivästä kuukauteen, on kyseessä aaltomainen MS-tauti (engl.
relapsing MS).
Pahenemisvaiheiden jälkeen oireet helpottuvat, mutta liikunta- ja toimintakyky eivät välttämättä palaudu täysin ennalleen. Jos oireet pikkuhiljaa jatkuvasti vaikeutuvat myös pahenemisvaiheiden välillä yli puolen vuoden ajan, on kyseessä toissijaisesti etenevä (engl.
secondary progressive) taudin tyyppi. Vuosikymmenten kuluessa aaltomainen oireilu saattaa siis muuttua toissijaisesti eteneväksi. Pienellä osalla (n. 10 %) MS-tautia sairastavista tauti kuuluu ensisijaisesti etenevään (engl.
primary progressive) tyyppiin, jossa taudin oireet vaikeutuvat vähitellen alusta asti melko tasaisesti. Lääkehoito on erilainen taudin eri tyypeissä ja vaiheissa, ja siksi lääkäri pyrkii määrittämään millaisesta taudista kenelläkin on kyse.