MS-tauti on aivoihin ja selkäytimeen vaikuttava tulehduksellinen sairaus. Tulehduksen seurauksena hermoja ympäröivään kudokseen (myeliiniin) syntyy hermoimpulssien kulkua häiritseviä tulehduspesäkkeitä, jotka ajan myötä muuttuvat arpikudokseksi. Nämä estävät tai hidastavat hermoston sähkönjohtavuutta aivojen ja selkäytimen ja kehon välillä. Hermosto ja immuunijärjestelmä muovautuvat olosuhteiden mukaan ja tulehduksen helpottuminen nähdään usein MS-taudin oireiden lievittymisenä.
Hermoston tulehduspesäkkeet syntyvät autoimmuunireaktiosta
Tulehduspesäkkeet syntyvät elimistön oman puolustusjärjestelmän, eli immuunijärjestelmän virhetoiminnasta. Tavallisesti immuunijärjestelmä toimii kehoon tunkeutuvia mikrobeja vastaan. Immuunijärjestelmän poikkeava reaktio omia kudoksia kohtaan aiheuttaa sairauksia, joita sanotaan autoimmuunisairauksiksi. Muita tunnettuja autoimmuunisairauksia MS-taudin lisäksi on esimerkiksi lapsuusiän diabetes, nivelreuma ja kilpirauhasen autoimmuunitulehdus.
MS-tauti syntyy, kun veren valkosolut aktivoituvat ja pääsevät veri-aivoesteen läpi aivoihin ja selkäytimeen. Hermoston puolella ne tulkitsevat tavalliset rakenteet virheellisesti vieraiksi ja reagoivat niitä vastaan. Seurauksena syntyy tulehduspesäkkeitä, jotka ovat aktiivisia muutaman viikon ajan. Tulehduksen helpottaessa muodostuu hermoimpulssien kulkua häiritsevää arpikudosta. Perimmäistä syytä siihen, mikä aktivoi MS-taudissa veren valkosoluja, ei tiedetä. Autoimmuunisairauksiin, MS-tauti mukaan lukien, ei ole vielä ehkäisevää tai parantavaa hoitoa.
MS-tauti, multippeliskleroosi ja pesäkekovettumatauti. Yhdellä sairaudella on monta nimeä!
Pesäkkeet näkyvät magneettikuvassa
Tulehduspesäkkeet ja arpikudos näkyvät aivojen ja selkäytimen magneettikuvassa pääasiassa valkeassa aineessa, jossa on runsaasti myeliiniä. Rasvaisesta myeliinistä koostuva myeliinituppi ympäröi hermosäikeitä, ja se parantaa hermojen sähköistä toimintaa sekä suojaa ja ravitsee hermoa. Aivojen ja selkäytimen magneettikuvassa näkyviä tulehduksellisia muutoksia ja arpikudosta kutsutaan pesäkkeiksi. Muutokset ovat tyypillisesti soikean muotoisia. Pesäkkeiden perusteella MS-tautia kutsutaan multippeliskleroosiksi (lat.
multiplex=moninkertainen,
sklerosis=kovettuma) tai pesäkekovettumataudiksi.