Aivotärähdys syntyy yleensä lapsen tai nuoren kaatumisen tai putoamisen yhteydessä tapahtuvan pään iskun seurauksena. Päävammat ovat lapsilla ja nuorilla yleisiä, mutta suurin osa niistä luokitellaan hyvin lieviksi aivovammoiksi eli aivotärähdyksiksi.
Pään alueen murtumat ovat mahdollisia pienillä lapsilla, sillä pienen lapsen kallon luu on ohut. Toisaalta luu on pehmeää ja joustavaa, jolloin tavallisen murtuman sijaan voi ilmaantua kallon painuma.
Vakavammat ja vaikeammat aivovammat liittyvät yleensä törmäyksiin (liikenne, vapaa-ajan harrastukset), korkealta putoamisiin tai harvakseltaan pahoinpitelyihin tai kaltoinkohteluun. Aivotärähdyksen ja muiden aivovammojen parasta hoitoa on ennaltaehkäisy.
Oireet ja yhteys terveydenhuoltoon
Aivotärähdyksen tavallisimmat oireet ovat
- kalpeus
- pahoinvointi ja oksentelu
- uneliaisuus
- muistamattomuus
- päänsärky
- sekä lyhytaikainen tajuttomuus heti vamman jälkeen.
Mikäli pään vammaa seuraa tajuttomuus, voimakas päänsärky, oksentelua, lapsi tai nuori on sekava tai unelias, on aiheellista lähteä päivystykseen. Myös iso kuhmu (ihonalainen verenpurkauma), epäselvä tai voimakas vammamekanismi ovat aiheita lääkärin tekemään hoidon arvioon. Lievän aivotärähdyksen saaneet lapset ja nuoret, joiden oireet ovat menneet ohitse, voidaan tavallisesti hoitaa kotona.
On tärkeää ymmärtää, että saman tyyppiset oireet (voimakkaampina tai pahenevina ja joskus vasta useamman tunnin kuluttua ilmenevinä!) voivat liittyä vakavampaankin aivovammaan tai kallonsisäiseen vuotoon.
Aivotärähdys sinänsä ei aiheuta myöhäisvaivoja, parin vuorokauden kuluttua vammasta lähes jokainen aivotärähdyksen saanut lapsi tai nuori on toipunut jo aivan ennalleen. Oireiden pitkittyessä (yli viikko) on aiheellista käydä lääkärin arviossa.
Kotihoito
Kotihoidossa on seurattava lapsen tai nuoren tajunnantasoa (vireystilaa) ja mahdollisia neurologisia oireita. Lasta tai nuorta ei saa jättää yksin, vaan aikuisen on jatkuvasti tarkkailtava vointia. Normaali keskustelu ja asialliset vastaukset riittävät osoittamaan asioiden olevan kunnossa. Ensimmäisenä yönä tapaturman jälkeen lapsi tai nuori on herätettävä ainakin kertaalleen – mieluiten kahdesti. Normaali herääminen ja vastaaminen kysymyksiin viittaavat asioiden olevan kunnossa.
Pään vamman saaneen kannattaa nousta ylös ja lähteä liikkeelle heti oireiden alkaessa lievittyä. Levosta ei ole hyötyä. Lapsi saa itse päättää haluaako hän lepäillä vai leikkiä. Liikkumisen aloittaminen on kuitenkin suoritettava asteittain siten, ettei se aiheuta tai lisää mahdollisia oireita.
Särkylääkkeitä voi käyttää lievittämään oireita. Turvallisin vaihtoehto on parasetamoli.
Mikäli päänsärky, pahoinvointi ja oksentelu pahenevat, lapsen tai nuoren tilaan liittyy uneliaisuutta tai vaikeuksia paikan ja ajan tajuamisessa tai ilmaantuu muita neurologisia oireita (esim. käden tai jalan toimintahäiriö, näköhäiriö), on välittömästi lähdettävä uudelleen päivystykseen. Myös epävarmassa tai epäselvässä tilanteessa on parasta ottaa yhteyttä päivystykseen tai päivystysapuun.