Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, johon liittyy keuhkoputkien ahtautumista. Kun ilmavirtaus vaikeutuu hengitysteissä, alkavat tyypilliset astmaoireet – yskä, hengenahdistus, hengitysvaikeus, hengityksen vinkuminen ja limaneritys. Oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia. Astma voi alkaa missä iässä tahansa. Sairauteen liittyy usein perinnöllisiä tekijöitä, mutta astman puhkeamiseen tarvitaan myös ulkoinen ärsyke.Keuhkoputkia ärsyttäviä tekijöitä eli ulkoisia ärsykkeitä on useita: infektiot (virukset ja bakteerit), allergiat (siitepölyille, eläimille, ruoka-aineille), fysikaaliset ärsykkeet (rasitus, kylmä tai kuuma ilma, kuiva tai kostea ilma, pölyisyys), kemialliset ärsykkeet (tupakansavu, ilmansaasteet).
Lapsen astmaan vaikuttavia tekijöitä
Lasten astmassa on tyypillistä, että infektiot ja allergiat vaikuttavat oireiluun. Keuhkoputken tulehduksen luonne vaihtelee sen mukaan, onko lapsi allerginen vai oireileeko hän vain infektioiden yhteydessä.
| Allergioiden vaikutus astmaan | Lapsuusiän pitkäaikainen astma on valtaosin allergista astmaa. Tavallisimmin allergioita aiheuttavat eläinpölyt (koira, kissa), siitepölyt (leppä, koivu, heinät, ja pujo) ja ruoka-aineet. Näitä allergian aiheuttajia kutsutaan allergeeneiksi. Tärkeä allergiariskiä suurentava ympäristötekijä on tupakansavu. Jos lapsella todetaan IgE-luokan vasta-aineita yhdelle tai useammalle allergeenille, hänen sanotaan olevan herkistynyt kyseiselle allergeenille. Kun lapsi joutuu kosketuksiin allergeenin kanssa, jolle hän on herkistynyt, voi tapahtua allerginen reaktio. Astmaa sairastavalla tämä reaktio tapahtuu keuhkoputkissa. Allergeenit, esimerkiksi siite- ja eläinpöly, aiheuttavat tulehduksen hengitysteissä. Ärsykkeet, kuten virukset, pakkanen, ilmansaasteet ja rasitus voivat hankaloittaa keuhkojen toimintaa entisestään. Mitä herkemmin eri ärsykkeet pahentavat astmaoireita, sitä vaikeampi hengitystietulehduksia on hallita. Pienellä astmaoireisella lapsella hengitystieallergioiden esiintyminen on merkittävin riskitekijä astman jatkumiseen kouluikään. |
| Astma ja infektiot | Pikkulapsista arviolta kolmasosa sairastaa vähintään kerran hengitystä vaikeuttavan ja keuhkoputkia ahtauttavan hengitystieinfektion ensimmäisten ikävuosien aikana. Kun pikkulapsella on esiintynyt kolmesta neljään keuhkoputkentulehdusta, joiden yhteydessä uloshengitys on ollut vaikeutunut, asetetaan yleensä diagnoosiksi astma. Ei-allergiselle astmalle on tyypillistä, että hengitysoireet tulevat esille flunssan aikana, mutta lapsi voi olla välikausina oireeton. Jos lapselle ei kehity hengitysteihin vaikuttavaa allergiaa, häviävät astmaoireetkin useimmiten lapsen kasvaessa. Kouluikäisistä astmaa sairastavista lapsista suurin osa on kuitenkin allergisia esimerkiksi siitepölyille tai eläinpölyille, jolloin heillä on astmaoireita muulloinkin kuin infektion aikana. Infektio voi kuitenkin pahentaa astmaa sairastavan lapsen oireita ja suuren osan astman pahenemisvaiheista laukaisee, erityisesti siitepölykausien ulkopuolella, hengitysteiden virusinfektiot. |
| Astma ja rasitus | Lapset voivat saada astmaoireita rasitustilanteissa, kuten leikeissä, peuhatessa tai urheilusuorituksissa. Rasitukseen liittyvä yskä voi olla myös astmaoire. Kylmä ilma lisää monilla astmapotilailla rasitukseen liittyvää keuhkoputkien supistumistaipumusta. Oireiden taustalla on useimmiten hoitamaton hengitystietulehdus. |
| Astma ja psyykkiset tekijät | Joillakin lapsilla jännitys, suuttuminen tai alakuloisuus voivat osaltaan johtaa astman vaikeutumiseen silloin kun lapsi on muutenkin oireiluherkkä. Astmaoireina voi esiintyä väsyneisyyttä, ärtyneisyyttä, levottomuutta tai unihäiriöitä. Kun astman hoito on tasapainossa, poistuvat nämäkin oireet. |