Kasvuhormonivaje

Kasvuhormonivaje voi olla itsenäinen aivolisäkkeen hormonipuutos tai osa yleistynyttä aivolisäkkeen vajaatoimintaa. Osassa synnynnäisistä oireyhtymistä on löydöksenä kasvuhormonivaje.

Kasvuhormonivaje voi syntyä myös syöpähoitojen tai aivolisäkealueen leikkausten seurauksena. Joillakin pienenä syntyneillä lapsilla on kasvuhormonierityksen tai vaikutuksen poikkeavuus.

Haitarin otsikkotaso2
Oireet

Tavallisesti kasvuhormonivajeesta ei ole mitään oireita lyhytkasvuisuuden lisäksi. Täydellisessä kasvuhormonivajeessa oireena voi olla väsymys ja matalasta verensokereista johtuvat oireet. Osittaisesta vajeesta kärsivillä lapsilla voi olla yleistä jaksamattomuutta ja ruokahaluttomuutta.

Diagnosointi

Kasvuhormonivajeen diagnoosi tehdään tyypillisen kasvun ja muiden sairauksien poissulun jälkeen poliklinikalla tehtävillä toimintakokeilla. Verestä määritettävä IGF-1-pitoisuus kertoo kasvuhormonierityksestä, mutta määrittämiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi sen taso on vain viitteellinen kasvuhormonivajeelle.

Hoito

Kasvuhormonivajetta hoidetaan ihon alle pistettävällä synteettisellä kasvuhormonivalmisteella. Hoito jatkuu aikuispituuden saavuttamiseen saakka. Yleensä hoito ei jatku aikuisiällä, ellei kyseessä ole täydellinen kasvuhormonivaje.

Rokotukset

Kasvuhormonivajetta hoidetaan ihon alle pistettävällä synteettisellä kasvuhormonivalmisteella. Hoito jatkuu aikuispituuden saavuttamiseen saakka. Yleensä hoito ei jatku aikuisiällä, ellei kyseessä ole täydellinen kasvuhormonivaje.

Sosiaaliturva

Kasvuhormoni on Kelan erityiskorvaama lääke kasvuhormonivajeessa. Kasvuhormoni on peruskorvattava joissakin oireyhtymissä, erittäin pienikasvuisilla ja pienenä syntyneillä lapsilla, joilla ei ole todettavissa kasvuhormonivajetta toimintakokeissa.

lapsi; kasvuhormonit

Kyllä

Päivitetty  31.1.2023