Asfyksia johtuu istukan kaasujenvaihdon häiriintymisestä. Hapenpuute johtaa laktaatin eli maitohapon kertymiseen elimistöön ja metaboliseen asidoosiin eli happamuuteen. Asfyktisen sikiön sykkeen vaihteluväli pienenee ja tila johtaa sikiön matalaan sykkeeseen eli bradykardiaan.
Asfyktinen vastasyntynyt syntyy yleensä huonokuntoisena ja tarvitsee alkuvirvoittelua heti syntymänsä jälkeen. Vaikea hapenpuute johtaa aivotoiminnan häiriöihin eli hypoksisiskeemiseen enkefalopatiaan. Monielinvauriossa hapenpuute on vaurioittanut aivojen lisäksi muitakin elimiä. Vastasyntyneen toipuminen on yksilöllistä ja riippuu mm. hapenpuutteen vaikeusasteesta.
Asfyksia-diagnoosi tehdään yleisvoinnin, Apgar-pisteiden ja napavaltimosta otetun syntymä-pH:n perusteella. Vastasyntyneen vointia arvioidaan välittömästi syntymän jälkeen Apgar-pisteiden perusteella. Pisteitä saa hengityksestä, pulssista, jäntevyydestä, ärtyvyydestä ja väristä kustakin 0–2. Asfyksia määritellään vaikeaksi, kun napavaltimo-pH on < 7.00 ja Apgar-pisteet ovat 1 minuutin iässä 0–3. Jos napavaltimon pH:ta ei ole käytettävissä, diagnoosi tehdään kliinisen arvion perusteella.
Vaikeasta asfyksiasta kärsii noin 1–2 % vastasyntyneistä. Asfyktinen vastasyntynyt tarvitsee yleensä elvytystoimenpiteitä syntymän jälkeen. Tavoitteena on hengityksen ja verenkierron vakauttaminen ja sitä kautta aivojen energiatasapainon palauttaminen.
Asfyktinen vastasyntynyt tarvitsee lastenosastoseurantaa. Vastasyntyneen aivosähkökäyrää seurataan jatkuvalla mittauksella (amplitudi-integroitu EEG eli aEEG) pään ihoon kiinnitetyillä antureilla ja hänestä otetaan verinäytteitä, jotka kertovat asfyksian asteesta. Hengitystä, verenkiertoa ja nestetasapainoa seurataan ja hoidetaan tarvittaessa.
Viilennyshoito
Viilennyshoitoparantaa vaikeasti asfyktisen täysiaikaisen tai lähes täysiaikaisen vastasyntyneen ennustetta. Viilennyshoitoa annetaan teho-osastolla ja se aloitetaan mahdollisimman pian syntymän jälkeen.
Viilennyshoidossa kehon lämpötila lasketaan 33–34 °C:een. Viilennyshoidon kesto on yleensä 72 tuntia. Lämmittäminen normaaliin lämpötilaan tapahtuu hitaasti (0.5 °C / tunti). Viilennyshoidon jälkeen, 4–7 vuorokauden iässä, tehdään aivojen magneettikuvaus eli MRI-tutkimus. Kotiutumisen jälkeen viilennyshoidetulle lapselle järjestetään kehitysseuranta kehityksen ja kasvun seuraamiseksi.