Videolla kerrotaan, mitä pienen lapsen maitoaltistuskokeessa tapahtuu.
Kun pienellä lapsella epäillään allergiaa ravitsemuksellisesti keskeiselle ruoka-aineelle, kuten maidolle tai gluteenipitoisille viljoille (vehnä), varmistetaan diagnoosi valvotulla altistuskokeella erikoissairaanhoidossa.
Välttämis-altistuskokeessa oireiden aiheuttajaksi epäilty ruoka poistetaan edeltävästi ruokavaliosta kahdeksi viikoksi. Jos oireet eivät häviä, on kyse jostakin muusta kuin ruoka-allergiasta. Jos oireet paranevat, on allergia mahdollinen ja edetään altistuskokeeseen.
Jos ruoka-aineeseen liitetyt epäillyt oireet tulevat nopeasti, tehdään avoin, valvottu altistus. Toisaalta jos ruoka-aineeseen yhdistetyt oireet tulevat hitaasti tai ovat vaikeasti tulkittavia – kuten imeväisen itkuisuus tai suolioireet – on asian tarkempi selvitys tarpeen.
Tällöin kaksoissokkoaltistus on suositeltava vaihtoehto, koska edellä mainitun kaltaisten oireiden tulkitseminen on sekä lääkärille että huoltajille vaikeaa.
| Mikä on kaksoissokkoaltistus? | Kaksoissokkoaltistuksessa potilas, huoltaja, lääkäri tai hoitaja eivät tiedä, kumpi altiste sisältää epäiltyä ruoka-ainetta. Sokkouttamisessa käytetään ruoka-aineita, jotka sopivat potilaalle muutoin. Kahden eri altistusviikon aikana pidetään viiden päivän ajan oirepäiväkirjaa mahdollisista poikkeavista oireista. Altistusjaksojen välissä pidetään 1–2 viikon tauko, jolloin potilas ei käytä epäiltyä ruoka-ainetta (ns. wash out -vaihe). Molempien altistusten suorittamisen jälkeen vastaanotolla arvioidaan oirekirjanpidon perusteella, toistuivatko epäillyt allergiaoireet toisen altistusviikon aikana. Jos eri on valmisteiden välillä selvä, avataan vastaanotolla sokkoutuksen paljastava kirjekuori. |
| Allergian paranemisen toteaminen | Ruoka-allergian paranemista ei voi todeta allergiatesteillä, koska testitulos voi säilyä pitkäänkin positiivisena, vaikka lapsi sietäisikin jo aiemmin oireita aiheuttanutta ruoka-ainetta. Pikkulapsen vaikeillakin perusruoka-aineallergioilla on hyvä ennuste. Siksi allergian väistymistä on säännöllisesti arvioitava altistuskokeilla, jotta välttämisruokavaliota ei jatketa turhaan. Ruoka-allergian paranemista ja sietokyvyn kehittymistä voidaan kokeilla kotioloissa silloin, kun aiemmat allergiaoireet ovat olleet lieviä. Jos olet epävarma, kysy neuvoa terveydenhuollon ammattilaiselta neuvolassa tai hoitavalta lääkäriltäsi.
Jos keskeiset ruoka-allergiat (maito, vehnä) ovat vaikeita, tehdään uusinta-altistus valvotusti erikoissairaanhoidossa. Pikkulapsella sopiva altistusväli on 1–2 vuotta. |