Ruoka-allergian toteaminen

​Välttämis-altistuskoe on lasten ruoka-allergian varmistamisen kulmakivi. Allergian selvittelyihin voivat kuulua lisäksi allergiatestit.

Kun pienellä lapsella epäillään allergiaa ravitsemuksellisesti keskeiselle ruoka-aineelle, kuten maidolle tai gluteenipitoisille viljoille (vehnä), varmistetaan diagnoosi valvotulla altistuskokeella erikoissairaanhoidossa.

Välttämis-altistuskokeessa oireiden aiheuttajaksi epäilty ruoka poistetaan edeltävästi ruokavaliosta kahdeksi viikoksi. Jos oireet eivät häviä, on kyse jostakin muusta kuin ruoka-allergiasta. Jos oireet paranevat, on allergia mahdollinen ja edetään altistuskokeeseen.

Videolla kerrotaan, mitä pienen lapsen maitoaltistuskokeessa tapahtuu.

Jos ruoka-aineeseen liitetyt epäillyt oireet tulevat nopeasti, tehdään avoin, valvottu altistus. Toisaalta jos ruoka-aineeseen yhdistetyt oireet tulevat hitaasti tai ovat vaikeasti tulkittavia – kuten imeväisen itkuisuus tai suolioireet – on asian tarkempi selvitys tarpeen.

Tällöin kaksoissokkoaltistus on suositeltava vaihtoehto, koska edellä mainitun kaltaisten oireiden tulkitseminen on sekä lääkärille että huoltajille vaikeaa.

Mikä on kaksoissokkoaltistus?

Kaksoissokkoaltistuksessa potilas, huoltaja, lääkäri tai hoitaja eivät tiedä, kumpi altiste sisältää epäiltyä ruoka-ainetta.

Sokkouttamisessa käytetään ruoka-aineita, jotka sopivat potilaalle muutoin. Kahden eri altistusviikon aikana pidetään viiden päivän ajan oirepäiväkirjaa mahdollisista poikkeavista oireista.

Altistusjaksojen välissä pidetään 1–2 viikon tauko, jolloin potilas ei käytä epäiltyä ruoka-ainetta (ns. wash out -vaihe). Molempien altistusten suorittamisen jälkeen vastaanotolla arvioidaan oirekirjanpidon perusteella, toistuivatko epäillyt allergiaoireet toisen altistusviikon aikana.

Eron ollessa valmisteiden välillä selvä, avataan vastaanotolla sokkoutuksen paljastava kirjekuori.

Allergian paranemisen toteaminen

Ruoka-allergian paranemista ei voi todeta allergiatesteillä, koska testitulos voi säilyä pitkäänkin positiivisena, vaikka lapsi sietäisikin jo aiemmin oireita aiheuttanutta ruoka-ainetta.

Pikkulapsen vaikeillakin perusruoka-aineallergioilla on hyvä ennuste. Siksi allergian väistymistä on säännöllisesti arvioitava altistuskokeilla, jotta välttämisruokavaliota ei jatketa turhaan.

Ruoka-allergian paranemista ja sietokyvyn kehittymistä voidaan kokeilla kotioloissa silloin, kun aiemmat allergiaoireet ovat olleet lieviä. Jos olet epävarma, kysy neuvoa terveydenhuollon ammattilaiselta neuvolassa tai hoitavalta lääkäriltäsi.

Jos keskeiset ruoka-allergiat (maito, vehnä) ovat vaikeita, tehdään uusinta-altistus valvotusti erikoissairaanhoidossa. Pikkulapsella sopiva altistusväli on 1–2 vuotta.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Jos ruoka-aineeseen yhdistetyt oireet tulevat hitaasti tai ovat vaikeasti tulkittavia, suositellaan kaksoissokkoaltistusta.