Keskosvauvan lisäruokien aloitus

On tärkeää, että syömiskokemukset ovat alusta alkaen miellyttäviä lapselle. Keskoslapsen syöttäminen vaatii kärsivällisyyttä, ruokaa ei tulisi tuputtaa.

Keskosena syntyneen lapsen suun alue voi olla tavallista herkempi ärsykkeille, jolloin lusikkaruokailun aloittaminen voi olla tavallista hankalampaa.

34. raskausviikolla tai sen jälkeen syntyneillä keskosilla noudatetaan samaa ohjeistusta kuin täysiaikaisen raskauden jälkeen syntyneillä lapsilla.

Alle 34. raskausviikolla syntyneillä lapsilla täysimetystä tai yksinomaista maitoravitsemusta suositellaan jatkettavaksi 4–6 kuukautta korjattuun ikään asti, jonka jälkeen lisäruoat aloitetaan neuvolan ohjeen mukaan. Jos äidinmaito ei riitä, lapselle annetaan aluksi keskoselle tarkoitettua korviketta ja myöhemmin tavallista korvikemaitoa.

Lihasoseet pyritään aloittamaan 4–6 kuukauden korjatussa iässä, jotta turvataan raudan, kivennäisen- ja hivenaineiden saanti. Liha sisältää myös runsaasti proteiinia. Myös kanaa, kalaa ja kananmunaa voi antaa.

Kotimaiset viljat (kaura, ohra, vehnä, ruis) aloitetaan myös 4–6 kuukauden korjatussa iässä. Viljatuotteissa suositaan puuroja vellien sijaan. Ruokavalion rajoittamista tai ruokien aloituksen viivästämistä ei suositella edes riskiperheissä.

Imetystä jatketaan lisäruokien aloittamisen jälkeenkin mahdollisuuksien mukaan 1(–2) vuoden ikään saakka. Tavallista lehmänmaitoa ei suositella annettavaksi ennen 1 vuoden kalenteri-ikää. Hapanmaitotuotteet voi aloittaa 10 kuukauden kalenteri-iässä.

Lisäruokien aloittamisen jälkeen maito on edelleen tärkein ravinnonlähde. Äidinmaidon tai äidinmaidonkorvikkeiden ravintosisältö on yleensä selvästi parempi kuin lisäruokien, joita syödään alkuun pieniä määriä. Ruokamäärien lisääntyessä maidon merkitys vähenee.

D-vitamiinilisää annetaan suosituksen mukaan kahden viikon iästä alkaen koko lapsuus- ja nuoruusiän ajan.

vauva; ruoka; syöminen; ravitsemus; keskonen

Kyllä

Päivitetty  5.1.2023