Kivunhoidossa kiinnitetään myös huomiota kivun syyn hoitoon sekä sivuvaikutuksiin. Lasta ja nuorta pyritään hoitamaan aina niin, että kipu on hyvin hallinnassa. Suurin osa fyysisestä kivusta onkin hallittavissa lääkehoidolla.
Hoitotapaa valittaessa tavoitteena on mahdollisimman tasainen kivunhallinta. Lääkitys aloitetaan yleensä suun kautta annettavilla kipulääkkeillä. Syöpää sairastavilla lapsilla ja nuorilla käytetäänkin usein myös laskimonsisäisesti annettavia lääkkeitä.
Keskuslaskimokatetri tai -portti mahdollistavat suonensisäisen lääkkeen antamisen helposti ja turvallisesti. Lääkehoidossa pyritäänkin säännölliseen, tasaiseen annosteluun ja kivun hallintaan myös pitkävaikutteisilla valmisteilla.
Parasetamoli on turvallinen ja tutkittu lääke, jota käytetään lasten kipu- ja kuumelääkkeenä, kun kyseessä on lievä kipu. Sen sijaan niin sanottuja tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeiini, ei yleensä käytetä, koska ne lisäävät verenvuotovaaraa trombosytopeenisillä (alentunut verihiutaletaso) potilailla.
Peräpuikkoja (suppo) ei saa syöpähoitojen aikana käyttää suuren infektioriskin vuoksi.
Vahvempia kipulääkkeitä käytetään muun muassa leikkausten jälkeen, kasvaimesta johtuvan ja infektion aiheuttaman kivun hoitoon.
Lääkitys suunnitellaan yksilöllisesti, ja yleensä vahvan kipulääkityksen aloitus tapahtuu sairaalassa. Vanhempien on hyvä tietää lapsensa saama kipulääkitys, jotta he voivat seurata sen vaikutusta. Tavoitteena on aina, että lapsi tai nuori olisi kivuton. Tämä onnistuu parhaiten yhteistyössä perheen ja hoitohenkilökunnan kesken.
Erilaisia puudutusvoiteita voidaan käyttää lievittämään kipua, kun lapsi tarvitsee esimerkiksi suonensisäisen kanyylin tai hänelle annetaan lääkehoitoa pistoksena lihakseen tai ihon alle.