Syöpähoitojen aikana pitää erityisesti kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevään hampaiden ja suun hoitoon. Tulehdustaudit leviävät herkästi rikkinäisten hampaiden tai limakalvojen kautta elimistöön. Huolellinen ja säännöllinen suun ja hampaiden hoito vähentää infektioita.
Suun ja hampaiden kannalta terveellisten ravintotottumusten ja säännöllisten ateria-aikojen noudattaminen voi sairauden hoitojen aikana olla vaikeata, mikä lisää hampaiden reikiintymisen ja suun limakalvojen vaurioitumisen mahdollisuutta. Suun ja hampaiden huolellinen hoitaminen harjaamalla auttaa vähentämään näitä ongelmia. Aterioiden jälkeen suu kannattaa huuhtoa vedellä tai keittosuolaliuoksella ruoantähteiden poistamiseksi. Lisäksi on hyvä syödä ksylitolipurukumia tai ksylitolipastilleita, jotka katkaisevat "happohyökkäyksen".
Vanhempien ja hoitohenkilökunnan hyvä yhteistyö tukee ja auttaa lasta osallistumaan myös itse suun ja hampaiden hoitoon ja ymmärtämään sen merkityksen sekä tärkeyden.
Syöpä- tai verisairauden hoitojen alkaessa hammaslääkäri tarkastaa lapsen ja nuoren suun ja hampaiden kunnon. Säännölliset hammaslääkärin ja suuhygienistin käynnit jatkuvat hoidon aikana tarpeen mukaan. Syöpä- ja verisairauden hoitojen aikana ja tarvittaessa sen jälkeenkin lapsen ja nuoren hammashoito tapahtuu sairaalan ohjeistamana.
| Normaali suun ja hampaiden hoito | Hampaat harjataan pehmeällä hammasharjalla aamuin ja illoin. Sähköhammasharjan käyttö on suositeltavaa. Lapset tarvitsevat aikuisen apua hampaiden harjauksessa kouluikään asti. Monelle alakouluikäiselle hampaiden kunnollinen puhdistaminen hammasharjalla on haasteellista. Hammasharja tulee säilyttää kuivana ja se on hyvä vaihtaa uuteen kuukausittain. Tiheämpikin vaihtoväli on suositeltavaa esimerkiksi infektioiden yhteydessä. Vauvan suuta voi puhdistaa joko pehmeällä hammasharjalla tai vaahtomuovitikuilla. Tuttien puhdistamisesta ja uusiin vaihtamisesta on myös syytä huolehtia. Varsinkin osastohoidon aikana on tärkeää, että vauvojen tutit vaihdetaan puhtaisiin päivittäin ja aina tutin pudotessa lattialle. Vanhemmat huolehtivat tuttien puhdistuksesta keittämällä tai käyttämällä mikropuhdistusta. |
| Fluorihammastahnan käyttö | Lasten fluorihammastahnan (fluoria 100–1100ppm) käyttö aloitetaan, kun lapsen suuhun puhkeaa ensimmäinen hammas. Alle 3-vuotiailla hammastahnaa käytetään vain toisella päivittäisistä hampaiden harjauskerroista. Kolme vuotta täyttäneiden hampaat harjataan hammastahnalla kahdesti vuorokaudessa. Pysyvien hampaiden puhjetessa suuhun noin kuuden vuoden iässä, voi siirtyä käyttämään hammastahnaa, jonka fluoripitoisuus on korkeampi (fluoria 1450 ppm). Hammastahnat sisältävät usein vaahtoavia aineita, jotka saattavat ärsyttää ja kuivattaa limakalvoja. Tällaisissa tapauksissa voi kokeilla hammastahnan vaihtamista apteekista saataviin matalavaahtoisiin hammastahnoihin. Hammastahnan sisältämän fluorin lisäksi voidaan joskus tarvita myös muita valmisteita, kuten fluoritabletteja. Hammaslääkäri arvio mahdollisen lisäfluorin tarpeen ja neuvoo sen perheelle. |
| Suun ja hampaiden erityisongelmat | Sädehoidon, pitkien solunsalpaajahoitojen tai kantasolusiirron aikana suu saattaa kipeytyä. Kivun lievityksessä voi paikallisesti käyttää esimerkiksi suun limakalvot puuduttavaa liuosta. Puudutteen käyttö ennen syömistä tai suun hoitoa voi helpottaa huomattavasti. Mikäli puudute ei auta riittävästi, käytetään tehokkaampia kipulääkkeitä joko suun kautta tai suonensisäisesti. Antibioottihoitojen seurauksena tai valkosoluarvojen ollessa matalat suun limakalvoille saattaa toisille potilaille tulla herkästi "valkeanharmaata katetta" eli sammasta (sientä). Sieni-infektioiden hoito arvioidaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Imeskelytabletit (amfoterisiini) ovat yksi käytössä olevista sieni-infektioiden paikallishoitoon tarkoitetuista valmisteista. Solunsalpaajahoitojen ja yleisen vastustuskyvyn heikkenemisen, seurauksena myös virusinfektiot saattavat aiheuttaa ongelmia suun ja nielun alueella. Varsinkin elimistössä jo oleva herpesvirus aktivoituu helposti ja voi esiintyä huuliherpeksenä tai rakkuloina koko suun ja nielun alueella. Herpesviruksen hoito vaatii aina lääkärin määräämän joko suun kautta tai suonensisäisesti tapahtuvan lääkityksen. |