Lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta on oleellista, että hän saa tuntea olevansa tärkeä ja rakastettu omana ainutkertaisena itsenään, ei vain suoritusten tai onnistumisten kautta. Lapsen itsetunnolle paras mahdollinen viesti on: "Rakastan sinua siksi, että olet juuri sinä".
On hyvä huomata, ettei itsetunto ole kiinni siitä, miten seurallinen lapsi on. Yhtä lailla ujolla kuin rohkeallakin voi olla hyvä itsetunto.
Hyvä itsetunto on sitä, että
- Tuntee olevansa hyvä monissa asioissa.
- Arvostaa itseään ja kokee oman elämänsä ainutkertaisena ja tärkeänä.
- Tiedostaa ja hyväksyy heikkoutensa.
- Arvostaa muita ihmisiä, eikä koe tarvetta loukata muita toiminnallaan.
- On tunne elämänhallinnasta ja itsenäisyydestä.
- Uskaltaa elää itsensä näköistä elämää.
| Miten lapsen itsetuntoa voi vahvistaa? | Lapsen itsetuntoa voi vahvistaa monin tavoin: - Olkaa läsnä, paikalla ja kuulolla lapsen arjessa.
- Järjestäkää yhteistä aikaa ja tekemistä, silloin lapsi kokee olevansa tärkeä. Yhteiseen tekemiseen löytyy kivoja vinkkejä esimerkiksi perheliikunta-osiosta. Yhteisen hassuttelun hetkiä muistellaan vielä vuosien päästä!
- Antakaa myönteistä palautetta onnistumisesta, mutta myös yrittämisestä.
- Osoittakaa ja kertokaa, että vaikeistakin paikoista selvitään.
- Olkaa itsetuntoisen ihmisen mallina. Se tarkoittaa, että iloitsette elämästä ja arvostatte sitä, mitä olette. Lapset usein alkavat kohdella itseään samalla tavoin kuin vanhemmat kohtelevat itseään, arvostaen tai vähätellen.
Lue lisää |
| Osaamisen tunteen vahvistaminen | Millaisia ajatuksia ja uskomuksia perheessä on kyvystä tehdä muutoksia? Ajatellaanko tai puhutaanko usein: ”tätähän voisi kokeilla, tämä voisi toimia meillä, tämä tuntuu ihan mahdolliselta” vai ”ei me osata, ei me pystytä, liian vaikeaa.” Pelkät ajatukset voivat joko lannistaa tai rohkaista toimintaan. Onnistumisen elämykset ovat tärkeitä itsetunnon rakentumiselle. Ne lisäävät tunnetta osaamisesta ja auttavat muutosten tekemisessä. Keinoja itsetunnon ja osaamisen tunteen vahvistamiseen- Lisätkää onnistumisia laatimalla pieniä, helposti saavutettavissa olevia tavoitteita. Huomatkaa onnistumiset! Ansaittu kehu hivelee jokaisen mieltä ja itsetuntoa.
- Kun huomaatte lannistavia ajatuksia, kuten ”ei me pystytä”, pysähtykää niiden äärelle. Pyrkikää kyseenalaistamaan ja muuttamaan ajatuksia: ”Miksi ei pystyttäisi, me osataan kyllä, kokeillaan niin kauan, että löydetään mikä toimii!”
- Uskaltakaa pitää puolianne. Välttäkää liiallista kiltteyttä ja uskaltakaa sanoa myös ei.
- Etsikää lajeja, joissa kehon erilaisuudesta on hyötyä ja siitä saa myönteistä palautetta. Esim. koripallossa, judossa ja painissa suurempi kehon koko on usein hyödyksi.
|
| Jutellaan hyvinvoinnista, ei painosta | Lasten ylipaino on herkkä asia sekä vanhemmille että lapsille. Siitä puhuminen tuntuu useimmista vaikealta. Periaatteessa painosta ei tarvitse puhua lapselle lainkaan, mutta hän saattaa ottaa painoasiat esille itse, esimerkiksi vertailla itseään toisiin tai nimittään itseään ikävillä sanoilla. Lapsen on tärkeää tulla kuulluksi omien kokemustensa ja huoliensa pohjalta. Lapselta voi kysyä, millaisista asioista hän on huolissaan tai onko asia noussut esille koulussa esim. kiusaamisen muodossa. Vanhemman tärkeä tehtävä on kuulla lasta, vahvistaa hänen itsetuntoaan ja osoittaa, että vanhemmat ovat hänen tukenaan. Lapsen kanssa voi keskustella siitä, että ihmisiä on kaiken kokoisia ja näköisiä. Jokainen on ihana sellaisena kuin on. Kiusaaminen ei ole koskaan hyväksyttyä ja siihen tulee puuttua. Lapselle voi kertoa, että koko perheen yhteisenä tavoitteena on lisätä hyvinvointia. Sen vuoksi perheessä totutellaan uusiin toimintatapoihin. Tavoitteena on kaikkien hyvinvointi, jotta jaksetaan tehdä itselle mieluisia asioita, harrastaa, tehdä töitä ja liikkua. Tavoitteena ei ole tietynmallinen vartalo tai ulkonäkö. Käsitelkää asiaa myönteisesti ja lasta kannustaen. Korostakaa sitä, että kyseessä on koko perheen juttu. Lapsi ei ole minkään erityistarkkailun tai toimenpiteiden kohteena. - Lapsen kuullen ei ole tarvetta puhua omasta, sisarusten tai lapsen painosta.
- Kunnioittakaa omaa ja toisten kehoa. Omien tai toisten kilojen, laihduttamisen tarpeen tai ulkonäön kommentointi ei ole sopivaa eikä tee kenellekään hyvää.
- Puhukaan hyvinvoinnista ja itsestä huolehtimisesta laihduttamisen sijaan.
- Tehkää muutoksia syömiseen ja liikkumiseen. Hyvien muutosten tekemisestä on aina hyötyä hyvinvoinnille, vaikka ne eivät aina näkyisikään kasvumitoissa.
- Ottakaa koko perhe mukaan. Hyvät muutokset tekevät hyvää kaikille.
-
Kehukaa ja kannustakaa toisianne. ”Vau, kylläpä teit värikkään välipalan!”
|
| Jokaisen keho on upea | Kaikenlaisilla kehoilla on oikeus näkyä ja olla olemassa. Kehopositiivisuus on itsemme hyväksymistä sellaisena kuin olemme. Terveellä itsetunnolla on helpompi rakentaa terveellisiä elintapoja. Itsensä hyväksyvä ja itsestään pitävä pystyy tekemään terveydelle suotuisampia päätöksiä kuin ihminen, joka on ahdistunut omassa kehossaan ja haluaa muokata sitä yhteiskunnan tai muiden takia. Toisin sanoen, kun arvostaa kehoaan, haluaa pitää siitä hyvää huolta. Laihuuden ihannointi ja some-maailman täydellisyyttä hipovat kuvat ovat omiaan aiheuttamaan etenkin lapsille ja nuorille tyytymättömyyttä omaan kehoon. Ihmisen arvo ei riipu kuitenkaan hänen ulkonäöstään. Keinoja kehopositiivisuuden edistämiseen- Kertokaa lapselle, että jokainen on arvokas sen vuoksi mitä on. Ei sen vuoksi, miltä näyttää.
- Välttäkää itsenne ja toisten ulkonäön arvostelua.
- Kertokaa lapselle usein ja aidosti, että hän on hyvä, rakastettava ja arvokas juuri sellaisena kuin on.
|