Kun lasta valmistetaan sairaalahoitoon, on tärkeää ottaa huomioon lapsen iän lisäksi hänen kehitystasonsa ja aiemmat kokemukset. Vanhempi tai muu läheinen aikuinen tietää usein parhaiten, millä tavoin lapselle kannattaa kertoa sairaalaan liittyvistä asioista. Keskeistä on havainnoida, millä tavalla lapsi kerrottuun reagoi, jotta voidaan keskittyä niihin asioihin ja kysymyksiin, jotka lapsen mieltä askarruttavat.
| Vauvat (noin 0–8 kk) | Läheinen vuorovaikutus vanhemman kanssa on vauvan kehitykselle tärkeää. Vauva tarvitsee sairaalassa vanhempiaan lähelleen. Hän pystyy kuitenkin ottamaan vastaan hoivaa ja lohdutusta myös muilta ihmisiltä. Hoitajat voivat olla hänelle avuksi, kun vanhemmat eivät ole paikalla. Vauva voi kuitenkin ilmaista vanhemmilleen ikäväänsä kiukuttelemalla tai torjumalla. Hän tarvitsee silloin erityisen paljon läheisyyttä ja hoivaa. |
| Taaperot (noin 8 kk–2-vuotiaat) | Pienetkin lapset aistivat vanhempiensa tunteet. Juttelemalla lapselle sairaalaan menosta valmistaudutte yhdessä tulevaan tapahtumaan. Tämän ikäiselle ero vanhemmista on usein vaikeaa. Lapsi vierastaa uusia ihmisiä ja paikkoja. On tärkeää kertoa hoitajille, miten lapsi yleensä käyttäytyy ja millä tavalla häntä voi lohduttaa. Jo alle 2-vuotiaan lapsen kanssa on hyvä leikkiä kotona sairaalaan tuloa ja siellä oloa esimerkiksi nallen tai nuken avulla. |
| Leikki-ikäiset (noin 3–6-vuotiaat) | Leikki-ikäisille on parasta kertoa asiasta muutamaa päivää ennen sairaalaan tuloa. Lapsen saattaa olla vaikea hyväksyä sairaalaan tuloa. Leikki-ikäisen mielikuvitus on myös vilkas ja hänellä voi olla lisäksi pelottavia mielikuvia sairaalasta. Kerro joitakin päiviä etukäteen, miksi sairaalaan täytyy mennä. Kerro yksinkertaisesti esimerkiksi leikin avulla, mitä siellä tehdään. Hyviä apuvälineitä ovat nuket, lääkärileikkivälineet ja sairaala-aiheiset lastenkirjat. Anna lapsen ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan ja keskustele niistä hänen kanssaan. Asioiden kertaamisesta on lapselle hyötyä. |
| Kouluikäiset (noin 7–11-vuotiaat) | Kouluikäinen lapsi ymmärtää enemmän sairaalaan menon syistä. Hän saattaa olla huolestunut taitojensa menettämisestä (esimerkiksi leikkauksen seurauksena) sekä erilaisuudesta ikätovereihinsa verrattuna (esimerkiksi kipsi, muutokset ulkonäössä). Kouluikäiset lapset tarvitsevat enemmän aikaa asian käsittelemiseen. Kerro noin viikkoa paria ennen, miksi sairaalaan mennään ja mitä sairaalassa tapahtuu. Anna aikaa keskustelulle, kysymyksille, leikille ja erilaisille tunteille. |
| Nuoret | Jo 12-vuotias ymmärtää suhteellisen paljon omasta kehosta ja sen toiminnasta. Nuoren tulisi saada vaikuttaa hoitoaan koskeviin päätöksiin ja hänen tulisi saada tieto sairaalahoidosta heti, kun asiasta päätetään. Moni nuori haluaa olla itsenäinen, mutta sairastumisen yhteydessä hän saattaa tarvita paljonkin tukea. Keskustele nuoren kanssa ja kysy, millaista apua ja tukea hän toivoo sairaalassaoloaikanaan. Kunnioita nuoren yksityisyyttä ja rohkaise häntä keskustelemaan myös kahden kesken hoitohenkilökunnan ja lääkärin kanssa asioista, jotka askarruttavat. Kysymyksiä voi kirjoittaa paperille muistia helpottamaan. |