Hemangioomaa voidaan kutsua verisuonikasvaimeksi, verisuoniluomeksi tai mansikkaluomeksi. Se on verisuonirakenteista muodostuva kasvain, jota esiintyy 5–10 prosentilla lapsista. Hemangioomat ilmenevät pian syntymän jälkeen ja niiden nopein kasvuvaihe on yleensä 4–8 kuukauden iässä. Suuriksikin kasvavat hemangioomat häviävät yleensä viimeistään kouluikään tultaessa. Usein hemangiooma alkaa kutistua noin yhden vuoden iässä, mutta se voi olla näkyvissä vielä noin 12 vuoden ikään asti.
Suurin osa eli noin 60 prosenttia hemangioomista esiintyy pään ja kaulan alueella. Lisäksi niitä voi olla raajoissa, vartalolla, sukupuolielinten alueella ja sisäelimissä. Tavallisesti kasvain sijaitsee ihossa tai ihonalaisessa kudoksessa. Lihasten ja luiden alueella hemangioomat ovat harvinaisia, ja niissä hemangioomaksi tulkitut muutokset ovat yleensä joko verisuonten tai imuteiden epämuodostumia.
Yli 90 prosenttia hemangioomista ei vaadi hoitoa. Neuvolaseuranta riittää hyvin pienempien ja ei-häiritsevissä paikoissa olevien hemangioomien seurantaan.
| Syitä hemangiooman hoitamiseen | Lääkehoito aloitetaan mahdollisimman pian, mikäli hemangiooma - sijaitsee silmän alueella
- sijaitsee kaulassa lähellä henkitorvea
- sijaitsee muussa paikassa, jossa se aiheuttaa hankalia oireita tai merkittävää toiminnallista haittaa
- vuotaa
- infektoituu.
Muissa tapauksissa voidaan odottaa ja seurata, lähteekö hemangiooma kutistumaan itsestään. |
| Hemangiooman lääkehoito | Nykyisin hemangioomien ensisijainen lääkehoito on betasalpaaja propranololi. Se on ensilinjan lääke, koska sillä on yleensä nopea teho ja vähäiset haittavaikutukset. Propranololi-lääkkeellä on saatu hyviä vasteita noin 2–3 vuoden ikään asti. Kaikilla lapsilla tämä lääkehoito ei kuitenkaan tehoa. Lääke aloitetaan täysiaikaisena syntyneillä, alle kahden kuukauden ikäisillä lapsilla sairaalan vuodeosastojaksolla ja isommilla lapsilla polikliinisesti. Aloituksen yhteydessä seurataan verenpaine- ja sykevastetta ja pienimmiltä myös verensokeria. Lääke annostellaan päiväaikaan. Lääkkeet annetaan juuri ennen ruokailua. Lääkehoidon aikana säännölliset ruoka-ajat ovat tärkeitä. Lääkitys tauotetaan tarvittaessa sairauksien yhteydessä tai jos lapsella on selkeä kuivumisen riski. |
| Hemangiooman lääkehoidon seuranta | Ensimmäinen kontrollikäynti on noin kuukauden kuluttua lääkkeen aloituksesta. Jatkossa kontrollikäyntejä on vasteesta riippuen 3–6 kuukauden välein. Lääkäri tekee arvion muiden hoitovaihtoehtojen tarpeesta, kun ensimmäisen kuukauden vaste betasalpaajaan on nähty. Lääkehoito lopetetaan tavallisesti 12–14 kuukauden iässä, mutta tarvittaessa sitä voidaan jatkaa pidempäänkin. Lääkkeen purku toteutetaan vähittäin 2–4 viikon kuluessa. Joskus lääkehoito joudutaan aloittamaan uudestaan, jos hemangiooman kasvu uusiutuu. Lääke on yleensä yhtä tehokas kuin ensimmäisellä hoitokerralla. Jos propranololista ei saada apua, voidaan kokeilla muita, harvemmin käytettyjä hoitomuotoja. Tällaisia hoitomuotoja ovat kortisonilääkitys tabletteina tai paikallishoitona, interferonipistokset ja leikkaushoito. |
| Hemangioomien lisätutkimusten tarve | Kuvantamistutkimuksia eli magneettitutkimus tai ultraäänitutkimus tehdään, jos lapsella on hemangioomia viisi tai enemmän. |