Vastasyntyneenummetuksen hoidossa harvoin tarvitaan erityisiä toimenpiteitä. Jos ulosteet ovat kiinteitä, voi käyttää mallasuutetta tai ulostetta pehmittäviä lääkkeitä, kuten laktuloosia. Soseiden aloitusta voi aikaistaa esimerkiksi neljän kuukauden iässä tapahtuvaksi.
Leikki-ikäisillä ja isommilla lapsilla oleellista on säännöllinen päivärytmi: säännölliset ruokailuajat, säännölliset potalla tai wc:ssä käynnit ja nukkuma-ajat. Ruokavaliossa harvoin on selkeää syytä ummetukseen; tavallinen, iänmukainen ruokavalio on yleensä riittävä. Liiallinen maitotuotteiden käyttö ja joskus tiukka allergiadieetti voivat olla ainakin osasyyllisiä ummetukseen. Jotkut ruoat, kuten banaani, voivat aiheuttaa myös ummetusta. Riittävä veden juominen (noin 1 litra päivän aikana) on tärkeää.
Suolen ”työ” on ruoan käsittely, joten se tarvitsee sisältöä, erityisesti riittävästi kuitua, toimiakseen kunnolla.
Joskus ongelmana on lapsen malttamattomuus käydä vessassa. Usein on hyvä opettaa lasta käymään vessassa johonkin tiettyyn aikaan, kuten aina aamiaisen jälkeen. Tällöin sovitaan jokin aika, esimerkiksi 10‒15 minuuttia, jonka lapsi istuu WC:ssä, vaikka tulosta ei heti tulisikaan. Samalla voi esimerkiksi lukea kirjaa. Vatsan toimittaminen käy helpommin, kun lapsi istuu pytyllä kyykkymäisessä asennossa jalkojen ollessa tukevalla alustalla. Tämä onnistuu pitämällä esimerkiksi matalaa jakkaraa jalkojen alla. Jos ulostaminen pelottaa lasta, on alussa hyvä palkita lasta jokaisesta onnistuneesta vessakäynnistä lapselle mieluisella pienellä palkkiolla, esimerkiksi tarralla. On myös tärkeää, että lasta ei pakoteta mihinkään eikä asiasta tehdä ”valtataistelua” lapsen ja vanhemman välille.