Ruoka-allergian oireet

Nopeasti ilmaantuvia oireita ovat nokkosrokkopaukamat iholla (kuvassa), ihon punoitus, turvotukset huulissa ja silmäluomissa, vatsakipu, huonovointisuus ja oksentaminen. Lapselle voi tulla myös hengitysoireita, kuten aivastelua, niiskutusta, äänen käheyttä, yskää tai hengityksen vinkumista.

Oireet ja niiden aiheuttaja on yleensä helppo tunnistaa. Oireet ilmaantuvat muutamasta minuutista pariin tuntiin ruuan nauttimisen jälkeen. Lapsilla aiheuttaja on useimmiten maito, kananmuna, vehnä, jokin pähkinä tai kala.

Oireet voivat olla lieviä tai vakavia. vaikeisiin oireisiin käytetään lihakseen pistettävää adrenaliinia. Lievään allergiseen reaktioon auttaa yleensä antihistamiini.

Katso ohjeet adrenaliiniruiskeen käytöstä vakavan allergisen reaktion aikana.

Nopeasti ilmaantuvat allergiaoireet ovat yleensä IgE-välitteisiä. Allergiaa kutsutaan IgE-välitteiseksi, jos elimistön puolustusjärjestelmä tuottaa immunoglobuliini E (IgE)-nimistä vasta-ainetta oireita aiheuttavaa ruokaproteiinia kohtaan. IgE-välitteistä allergiaa voidaan tutkia allergiatesteillä kuten ihopisto- ja verikokeilla (Astma- ja allergiatalo)

Siitepölyallerginen voi saada lieviä allergiaoireita raaoista kasviksista ja hedelmistä. Ilmiötä kutsutaan ristiallergiaksi. Tavallisimmin ristiallergian oireet ovat lähinnä suun ja nielun kutinaa tai atooppisen ihottuman lehahtelua.

Ristiallergian oireet voivat voimistua siitepölykaudella. Kasvisten kuumentaminen vähentää niiden allergeenisuutta ja suurin osa ristiallergisista pystyy syömään oireita aiheuttavia kasviksia kuumentamisen jälkeen.

Keskivaikea tai vaikea atooppinen ihottuma lisää lapsen riskiä sairastua nopeaoireiseen ruoka-allergiaan. Ruoka-allergia ei kuitenkaan koskaan ole atooppisen ihottuman syy. Siksi atooppista ihottumaa ei voida parantaa karsimalla ruokavaliota. Alle yksivuotiaista vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavista lapsista noin kolmasosalla on jokin perusruoka-aineallergia, tavallisimmin lehmänmaitoallergia, pahentamassa atooppisen ihottuman oireita.

Atooppinen ihottuma ei johdu ruoka-allergiasta

Jos esimerkiksi lehmänmaidon poistaminen ruokavaliosta kahdeksi viikoksi helpottaa huomattavasti ihottuman oireita, voi lapsella olla maitoallergia ja hänen tulisi saada lähete erikoissairaanhoitoon. Jatkossa potilaalle on syytä tehdä valvottu maitoaltistus. Lue lisää ruoka-allergian toteamisesta.

Pienillä lapsilla lievät ohimenevät ihon lehahteluoireet ovat tavallisia uusien ruoka-aineiden, etenkin kypsentämättömien kasvisten nauttimisen yhteydessä ilman, että kyseessä olisi allergia. Lievät oireet häviävät muutamassa kuukaudessa, kun lapsi tottuu uusiin ruokiin. Siksi vain lieviä oireita aiheuttavien ruokien käyttöä voi jatkaa sietokyvyn tukemiseksi tai vaihtoehtoisesti kokeilla niitä 2–3 kuukauden välein uudelleen.

Jos kyseessä on maitoallergia, korvikkeen vaihtaminen maitoallergiselle vauvalle sopivaksi erityiskorvikkeeksi vähentää muutamassa päivässä huomattavasti itkemistä ja paino alkaa nousta. Jos vauvan oireet jatkuvat ruoka-aineen välttämisestä huolimatta, on allergia epätodennäköinen ja ruoka-aine otetaan takaisin käyttöön.

Jos vauva on täysimetyksellä eikä saa korviketta, on itkuisuuden ja suolisto-oireiden syy muu kuin allergia, koska rintamaitoon menevät ruoka-aineiden jäämät ovat äärimmäisen pieniä.

Pulauttelu on ominaista imeväiselle, koska ruokatorven alasulkijalihas mahalaukun ja ruokatorven välissä on vielä kehittymätön ja päästää ruokaa nousemaan mahalaukusta ylös ruokatorvea pitkin.

Jos lapsi on tyytyväinen ja kasvaa hyvin, ei yleensä ole syytä huoleen.

Lääkäriin pitää lähteä nopeasti, jos vauva alkaa yhtäkkiä oksennella ”kaaressa” rajusti tai pulauttaa jokaisen aterian jälkeen voimakkaasti. Jos vauvan paino nousee huonosti tai kasvu hidastuu selvästi, ovat kiireettömät lisätutkimukset aiheelliset.

Imeväisen koliikilla tarkoitetaan tilaa, jossa vauvalla on pitkiä itkuisuus- ja levottomuusjaksoja. Jaksojen aikana vauvan on vaikea rauhoittua. Koliikki alkaa 2–3 viikon iässä ja kestää noin kolme kuukautta. Koliikin syytä ei tunneta, mutta se ei ole yleensä ole merkki ruoka-allergiasta.

Vauvan ulosteen koostumus, väri ja haju muuttuvat uusien ruokien aloituksen jälkeen. Myös suoliston bakteerikanta muuttuu asteittain ensimmäisen vuoden aikana lapsen kohdatessa ympäristön ja ravinnon bakteereja.

Vastasyntyneen kypsymättömässä suolistossa ei ole juurikaan bakteereita, mutta bakteerien määrä kahden vuoden ikäisellä lapsella on jo kymmenkertainen lapsen omiin soluihin verrattuna.

Lapsen suoliston ja sen puolustusjärjestelmän kehittymiseen liittyy siksi vaihtelevaa suolen toimintaa. Imeväisen normaali uloste voi olla väriltään keltaista, ruskeaa tai vihreää. Jos lapsen uloste on väritöntä, valkoista, harmaata tai täysin mustaa, on syytä hakeutua tutkimuksiin.