Kun lapsen tai nuoren ruokahalu on huono ja paino laskusuuntainen, ruokaa kannattaa täydentää. Ensisijaisesti suositellaan käyttämään eri muodoissa pehmeää kasvirasvaa. Rasvasta saadaan runsaasti energiaa. Kasvirasva on terveydelle monella tavoin edullisempi vaihtoehto kuin kovat eläinrasvat syöpähoitojenkin aikana ja jälkeen. Kasvirasvoilla saadaan lisäenergiaa ruokaan annoskokoa lisäämättä. Kasviöljyä tai juoksevaa margariinia käytetään runsaasti ruoanlaitossa ja leivonnassa. Yli 60 % rasvaa sisältävää kasvimargariinia levitetään reilu kerros leivän päälle.
Jos ruokahalu on usean viikon ajan huono ja ruokamäärät jäävät pieniksi tai ruokailu on yksipuolista, myös vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti jää niukaksi. D-vitamiinilisää käytetään kotona. Riittävästä kalsiumin saannista on huolehdittava kalsiumvalmisteella, mikäli nestemäisten maitovalmisteiden ja juuston käyttö jää vähäiseksi. Jos ruokavalio on yksipuolinen, tarvitaan lisänä monivitamiini- ja kivennäisainevalmiste ilman rautaa, sillä potilaille kertyy usein punasolusiirtojen myötä ylimäärä rautaa elimistöön. Monivitamiinivalmisteen ja kalsiumlisän käytöstä tulee sopia lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.
Täydennysravintovalmisteet
Täydennysravintovalmisteiksi kutsutaan lisäravinnoksi tarkoitettuja juomia ja lusikoitavia valmisteita, patukoita sekä ruokiin ja juomiin sekoitettavia jauheita. Niitä on laaja valikoima ja valmisteita voi ostaa apteekista. Valmisteista on mahdollisuus saada osittainen korvaus lääkärin kirjoittamalla reseptillä ja B-lausunnolla.
Valmisteisiin kannattaa tutustua hyvissä ajoin ennen mahdollisten ruokailupulmien syntymistä. Silloin tiedetään jo etukäteen, mitkä valmisteet mahdollisesti maistuvat tai miten jauhemaisia valmisteita voi hyödyntää kotikeittiössä.
Ravintoainevalmisteiden käytöstä sovitaan lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa. Lisätietoja täydennysravintovalmisteista saat myös hoitohenkilökunnalta.
| Täydennysravintojuomat | Täydennysravintojuomat sopivat hyvin välipalaksi, mehun sijasta ja jälkiruoksi. Jos ruoka ei maistu, aterian voi korvata niillä. 2 dl:n pulloissa saatavat täydennysravintojuomat ovat maito- tai mehupohjaisia. Niissä on enemmän energiaa, proteiinia ja muita tärkeitä ravintoaineita kuin esimerkiksi mehussa tai maidossa. Yksi pakkaus vastaa ravintosisällöltään kahta leikkelevoileipää ja yhtä lasillista maitoa. Maku- ja merkkivalikoima on runsas. Koska lapsi saattaa kyllästyä samaan makuun, kannattaa tarjota eri makuisia sekä mehu- että maitopohjaisia juomia ja vanukkaita. Valtaosa juomista on laktoosittomia tai vähälaktoosisia. Täydennysravintojuomat maistuvat parhaiten kylminä suoraan jääkaapista otettuna. Juomia voi myös viilentää jääpaloilla tai pakastaa mehujääksi. Niitä voi käyttää esimerkiksi puuron nesteenä tai smoothiessa. Mehumaisia juomia voi laimentaa tavallisella mehulla tai vedellä ja maitomaisia juomia taas maidolla. Juomia tarjotaan esimerkiksi 1–2 pulloa päivässä. Usein sopiva kerta-annos on ½–1 pulloa. Eri makuisia valmisteita voi pyytää osastolta kotiin maisteltavaksi. |
| Jauhemaiset täydennysravintovalmisteet | Jauhemaisia täydennysravintovalmisteita lisätään lapsen ruokiin ja juomiin. Täydentämiseen käytetään maltodekstriiniä eli muunnettua maissitärkkelystä sisältäviä valmisteita tai ravintosisällöltään monipuolisia valmisteita. Maltodekstriinin lisääminen ruokaan ei muuta ruoan hajua, väriä tai makua, mutta antaa lisää energiaa. Kouluikäisille sopiva päiväannos on 1–2 dl (50–100 g). 1 dl:n annos jauhetta vastaa energialtaan yhtä välipalaa ja 2 dl:n annos pääateriaa. Jauhetta lisätään 1–5 ruokalusikallista esimerkiksi mehulasilliseen tai puuroannokseen. Päivän jauhemäärän voi myös sekoittaa noin puoleen lasilliseen vettä ja lisätä seosta pitkin päivää lapsen ruokiin ja juomiin. |