Suomessa on käytössä käyrät iän mukaiselle pituudelle, painolle, päänympärykselle ja painoindeksille (BMI) sekä pituuden mukaiselle painolle. Kasvun arviointia varten on erilliset kasvukäyrät alle 2-vuotiaille ja 1–20-vuotiaille lapsille. Lapsen syntymäpainoa, -pituutta ja -päänympärystä tarkastellaan syntymäkoon kasvukäyrillä.
Kasvukäyrät on uudistettu vuonna 2011 käyttäen pohja-aineistona yli 70 000 terveen lapsen kasvutietoja. Uudet kasvukäyrät ovat käytössä kaikkialla terveydenhuollossa Suomessa.
| Pituus | Terveydenhoitaja tai lääkäri arvioi pituusmitan erotuksena kasvukäyrän keskiarvosta ja odotuspituudesta. Positiivinen ero tarkoittaa, että lapsi kasvaa ikätovereitaan tai vanhempiaan pidempänä ja miinusmerkkinen lyhempänä. Samalla arvioidaan lapsen kasvu suhteessa aiempaan kasvuun. Seurannan tarkoituksena ei ole luokitella lapsia lyhyiksi tai pitkiksi. Tärkeintä on havaita merkittävä ero kasvukäyrien keskiarvoon, odotuspituuteen tai taittuminen aiemmasta kasvusta. Mitä enemmän pituusmitta poikkeaa, sitä tärkeämpää on, että lapsi tutkitaan tarkemmin mahdollisen kasvuun vaikuttavan sairauden löytämiseksi. Kasvun seulontasäännöt ovat tässä avuksi. |
| Odotuspituus | Odotuspituus lasketaan vanhempien pituuksien perusteella. Odotuspituuden käyttö tarkentaa kasvun arviointia, koska lapsen kasvu on mahdollista arvioida suhteessa perinnölliseen kasvunvaraan. Odotuspituus on kuitenkin liian epätarkka ennustamaan lapsen aikuispituutta. Sen ennustamiseksi täytyy arvioida luuston kypsyysaste kädestä otettavalla röntgenkuvalla (luustoikä). |
| Paino | Lapsen painon seurannan tarkoituksena on ravitsemuksen riittävyyden arviointi. Kehon poikkeavaan koostumukseen voi taas johtaa liiallinen ravitsemus ja ylipaino, aliravitsemus tai painoon vaikuttavat sairaudet. Paino suhteutetaan lapsilla aina pituuteen. Tosin imeväisiässä painokehityksen seuraaminen tavanomaisesti kilogrammoina on järkevää. Painoa seurataan kahdella tavalla: pituuspainona ja ikä-painoindeksinä (BMI). Niissä molemmissa voimakas poikkeama ylöspäin tarkoittaa usein liiallista rasvan kertymistä elimistöön, kun taas painokäyrän taittuminen alaspäin voi olla merkki aliravitsemuksesta. Kasvun seulontasäännöt ovat tässä avuksi. |
| Päänympärys | Päänympärys mitataan kaikilta alle 7-vuotiailta lapsilta. Pään kasvu arvioidaan erotuksena kasvukäyrän keskiarvosta. Positiivinen ero tarkoittaa, että lapsen pää kasvaa ikätovereitaan suurempana ja miinusmerkkinen pienempänä. Samalla arvioidaan pään kasvu suhteessa aiempaan kasvuun ja mahdollisesti myös vanhempien pään kasvuun. Lasten luokittelu pieni- tai isopäisiksi ei ole oleellista. Vasta reilut poikkeamat väestön keskiarvosta huomioidaan. Esimerkiksi päänsärkyoireet tai kehitysviive yhdessä poikkeavan pään kasvun kanssa voivat olla aihe tutkimusten aloittamiselle. Pään kasvun seulontasäännöt ovat avuksi arvioinnissa. |