Ruoka-allergiaa sairastaa 3–8 % pikkulapsista. Ruoka-allergiat paranevat monilla kouluikään mennessä. Kun lapsella epäillään allergiaa ravitsemuksellisesti keskeiselle ruoka-aineelle, kuten maidolle tai vehnälle, varmistetaan diagnoosi valvotulla altistuskokeella erikoissairaanhoidossa.
|
Tietoa lasten ruoka-allergioista
Tavallisimmat ruoka-allergiaa aiheuttavat ruuat ovat maito, kananmuna, gluteenipitoiset viljat kuten vehnä, ohra, ruis sekä pähkinät ja kala. |
|
Ruoka-allergian oireet
Lapsen ruoka-allergian oireet voivat olla nopeita tai viiveisiä. |
|
Milloin lääkäriin?
Äkillinen vaikeaoireinen allerginen reaktio on aina syy lähteä heti lääkäriin. |
|
Ruoka-allergian toteaminen
Välttämis-altistuskoe on lasten ruoka-allergian varmistamisen kulmakivi. |
|
Ruoka-allergian hoito ja ennuste
Ruoka-allergian ennuste on yleensä hyvä. |
|
Voiko ruoka-allergiaa ennaltaehkäistä?
Raskaana oleva ja imettävä äiti voivat syödä normaalisti noudattamalla neuvolan ohjeita, sillä välttämisruokavalio saattaa jopa edistää allergian puhkeamista. |
|
Pähkinäallergia
Pähkinäallergiaa on kahdenlaista: lievää koivun ristiallergiaa ja varsinaista pähkinäallergiaa. |
|
Laktoosi-intoleranssi ja keliakia
Laktoosi-intoleranssi ja keliakia eivät ole allergisia sairauksia. |
|
Ravitsemus
Ruoka-allergisen lapsen ruokavalion tulisi olla riittävä ja monipuolinen normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. |
|
Rokotukset
Lähes kaikki ruoka-allergiset voidaan rokottaa neuvolassa normaalin rokotusohjelman mukaisesti. |
|
Sosiaaliturva
Maitoallerginen lapsi saa reseptillä määrätystä erityiskorvikkeesta 65 %:n korvauksen enintään kahden vuoden ikään asti. |