Kaulalla oleva kilpirauhanen tuottaa verenkiertoon tyroksiinihormonia, jota eri elimet tarvitsevat toimiakseen normaalisti. Lapsuudessa ilmaantuva kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy yleensä kilpirauhastulehduksen seurauksena.
| Oireet | Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet voivat olla moninaiset. Oireita on pituuskasvun hidastuminen ja painon nousu. Lisäksi oireena voivat olla heikentynyt kylmän sieto, kuiva iho, ummetus, vatsakivut, tuntohäiriöt, äänen käheys, huonokuuloisuus ja joskus hidas sydämen syke. Tyypillisesti murrosiän kehitys voi viivästyä, mutta joillakin lapsilla vajaatoiminta voi johtaa myös päinvastaiseen tilanteeseen rintojen (tytöillä) tai kivesten (pojilla) kasvuna. Niinpä kilpirauhaskokeet kannattaa ottaa herkästi, kun mitä tahansa edellä mainittuja oireita tai löydöksiä esiintyy. |
| Diagnosointi | Diagnoosi tehdään verikokeella selvitettävien kilpirauhasarvojen (kilpirauhasta stimuloiva hormoni TSH ja vapaa tyroksiini T4v) perusteella. Diagnosointivaiheessa tarkastetaan usein myös kilpirauhasvasta-aineet tulehduksen toteamiseksi. Kilpirauhasen ultraäänitutkimusta ei välttämättä tarvita, jos kilpirauhanen ei ole selvästi suurentunut tai siinä ei ole tunnettavissa kyhmyä. |
| Hoito ja rokotukset | Kilpirauhasen vajaatoiminnasta johtuva hormonipuutos korvataan suun kautta annettavalla tyroksiinilla. Lääkitys edellyttää alkuvaiheessa kuukauden välein ja hoidon vakiintuessa puolivuosittain verikoeseurantaa. Poliklinikkakäynnit tapahtuvat yleensä vuoden välein. Lääkeannosta muutetaan kasvun ja verikoearvojen perustella. Rokotukset voi ottaa normaalin rokotusohjelman mukaisesti. |
| Itsehoito ja vertaistuki | Itsehoidossa on tärkeintä tarkka lääkityssuunnitelman noudattaminen. Kilpirauhasen vajaatoimintaan ei elintavoilla tai muulla itsehoidolla pystytä vaikuttamaan. Vertaistukea ja -tapahtumia järjestää mm. Suomen Kilpirauhasliitto. |