Sairastumisen, sairaalassa olemisen, hoitojen ja kotiasioiden käsittely voi olla hyvin stressaavaa. Koko perheen on yritettävä sopeutua uuteen elämäntilanteeseen.
Syöpään sairastuneella lapsella pitää olla aikuinen seurana kotona, sillä lasta ei voi jättää yksin. Kaikkein intensiivisimmissä hoidoissa myös nuori tarvitsee kotiin aikuisen äkillisen infektioriskin vuoksi.
Yleensä toinen vanhemmista jää pois töistä, mikä vaikuttaa perheen taloudelliseen tilanteeseen. On mietittävä, miten elämä lähtisi kulkemaan uusia uomiaan mahdollisimman nopeasti ja sulavasti. Taloudellisista ja muista tukimuodoista kannattaa keskustella mahdollisimman pian osaston sosiaalityöntekijän ja kuntoutusohjaajan kanssa.
On hyvä pitää mielessä, ettei tarvitse pärjätä yksin, sillä monenlaista apua on saatavilla. Ystäviin, sukulaisiin ja tuttuihin kannattaa pitää yhteyttä ja pyrkiä elämään niin tavallista elämää kuin pystyy. Itselle ja parisuhteelle kannattaa ottaa aikaa silloin, kun se on mahdollista, sillä vanhempien jaksaminen näkyy myös lapsen, nuoren ja muiden sisarusten jaksamisessa. Lapselle on tärkeää, että vanhemmat voivat hyvin.
Sisaruksen yhtäkkinen häviäminen kotoa sairaalaan aiheuttaa suurta hämmennystä sairastuneen sisaruksissa. Tästä johtuen on tärkeää, että sisaruksille kerrotaan, missä sisko tai veli on. Tarvittaessa myös osaston kautta voidaan järjestää tukea sisaruksille.
Lisäksi on tärkeää, ettei sisaruksia jätetä ulkopuolelle, vaan heidän kanssaan jutellaan tunteista, sairaudesta ja hoidosta ja vastataan heidän kysymyksiinsä. Sisaruksia rohkaistaan elämään normaalia heille kuuluvaa elämää. Vanhempien pitää antaa aikaansa myös terveille sisaruksille.
Sisarukset ovat yleensä tärkeä lenkki ulkomaailmaan eli hoitopaikkaan, kouluun, harrastuksiin ja kavereihin. Sairastumisen myötä sisarusten merkitys yleensä korostuu.