Laktoosi-intoleranssi

Laktoosi-intoleranssi kehittyy useimmissa tapauksissa aikaisintaan vasta muutaman vuoden iässä. Kun laktoosi-intoleranssi on todettu, suositaan ruokavaliossa laktoosittomia tai vähälaktoosisia tuotteita, joita on saatavilla runsaasti.

​​Kaikilla terveillä vauvoilla on heti syntymän jälkeen riittävästi laktaasientsyymiä, joka pilkkoo äidinmaidon mukana tulevan laktoosin eli maitosokerin. Laktoosi on pääasiallinen äidinmaidon ja muiden maitojen hiilihydraatti. Osalta ihmisiä laktaasin määrä vähenee iän myötä aiheuttaen laktoosi-intoleranssin, useimmissa tapauksissa kuitenkin vasta aikaisintaan muutaman vuoden iässä. Laktoosi-intoleranssin esiintyminen on Suomessa aikuisillakin harvinaisempaa kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa.

Suomessa syntyy vuosittain vain yksittäisiä vauvoja, jotka eivät synnynnäisen laktaasivajeen takia siedä lainkaan laktoosia. Heidän ruokavalionsa on laktoositon läpi elämän.

Mistä laktoosi-intoleranssi johtuu ja mitä se aiheuttaa?

Laktoosi-intoleranssi johtuu siitä, että suolessa laktoosia eli maitosokeria hajottavan entsyymin tuotanto on vähentynyt. Suolessa pilkkoutuma​tta jäävä laktoosi imee suolen sisälle nestettä. Samalla muodostuu myös liikaa suolistokaasuja ja näistä johtuen oireita ovat mm. vatsan turvottelu ja vatsakivut, ilmavaivat ja ripuli. Oireet alkavat yleensä 1–2 tuntia paljon laktoosia sisältävä​n ruoan tai juoman syömisen jälkeen. Pelkkä laktoosi-intoleranssi ei aiheuta laihtumista tai kasvun hidastumista.

Laktoosi-intoleranssin diagnostiikassa voidaan käyttää geenitestiä, joka kertoo, onko lapsella laktoosi-intoleranssin riskiä runsaasti lisäävä geenimuutos. Positiivinen geenitesti ei kuitenkaan kerro sitä, onko lapselle jo kehittynyt laktaasin vaje vai ei. Toisaalta, mikäli lapsen geenitesti on normaali, laktoosi-intoleranssin mahdollisuus on hyvin pieni. Koska lapsen vatsavaivojen syitä on monia ja monet niistä ovat nopeasti ohimeneviä, kannattaa laktoosi-intoleranssi diagnosoida, mikäli on vahva epäily maidon aiheuttamista oireista, ennen kuin maitovalmisteiden käyttöä rajoitetaan. Usein joudutaan turvautumaan laktoosille altistukseen/välttämiseen: laktoosin vähentämisen tai poistamisen jälkeen oireet poistuvat yleensä parissa viikossa ja palaavat, kun laktoosia sisältävää ruokaa tai juomaa aletaan uudelleen käyttää. Omatoimisista kokeiluista voi kuitenkin tulla virheellisiä johtopäätöksiä.

Pienillä vauvoilla esiintyy maitoallergiaa, joka tarkoittaa allergiaa maidon proteiineja kohtaan. Maitoallergia oireilee esim. ripulointina, iho-oireina ja vauvan kasvun tai painon nousun hidastumisena. Toinen poissuljettava sairaus on keliakia, jossa lapsi ei siedä viljojen gluteenia. Nämä kuuluvat lääkärin selviteltäviin sairauksiin ja omatoimisesti lapsen ruokavaliota ei kannata ryhtyä rajoittamaan.

Laktoosi-intoleranssin hoito

Nykyisin markkinoilla on runsaasti elintarvikkeita, joista laktoosi on joko poistettu kokonaan tai joissa sen määrä on vähäinen. Laktoosittomien tai vähälaktoosisten tuotteiden saatavuus on tärkeää, sillä mikäli lapsi ei käytä maitotuotteita, hänen kalsiumin saantinsa jää liian pieneksi. Laktoosi-intoleranssista kärsiville lapsille suositellaankin tavallisen maidon sijaan vähälaktoosista tai laktoositonta maitojuomaa tai piimää, ja esim. jogurttia, viiliä tai kalsiumilla täydennettyjä viljajuomia. Kovissa, höylättävissä juustoissa ei ole laktoosia, ja hapanmaitotuotteiden laktoosipitoisuus on pieni. Suositeltavinta on käyttää laktoosittomia tai vähälaktoosisia maitovalmisteita sekä kypsytettyjä juustoja iänmukaisen suosituksen mukaan. D-vitamiinin riittävästä saannista huolehditaan kaikilla lapsilla (D-vitamiinivalmiste).


Edellinen sivuSeuraav​a sivu

 


 

Päivitetty  8.4.2020