Lasten ja nuorten selkä tutkitaan säännöllisissä terveystarkastuksissa neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Skolioosi (kieroselkäisyys) on yleisin selän virheasento, jonka mahdollisimman varhainen toteaminen on seurannan ja hoidon vuoksi tärkeää.
Yli kaksi viikkoa jatkuneen selkäkivun syy tulee selvittää alle 10-vuotiaalla lapsella. Yöllinen selkäkipu on aina myös vakavasti otettava oire lapsen iästä riippumatta. Yli 10-vuotiailla selkärankaperäisiä ongelmia alkaa esiintyä enemmän.
Selkärangan nikamakaaressa esiintyvä rasitusmurtuma eli spondylolyysi on tavallisin liikunnallisesti aktiivisen kasvuikäisen selkäkivun aiheuttaja yli 10-vuotiailla lapsilla. Yleisimpiä selän leikkaushoitoa vaativia ongelmia kasvuikäisillä ovat skolioosi ja nikaman liukuma eli spondylolisteesi. Selän virheasentojen leikkaushoito on vaativa erityisosaamisalue, jonka vuoksi seuranta ja toimenpiteet on keskitetty valtakunnallisesti yliopistosairaaloihin.
Synnynnäinen skolioosi saattaa kehittyä pienellekin lapselle. Lapsilla voidaan todeta harvinaisia synnynnäisiä selkärangan alueen nikamaepämuodostumia (esimerkiksi puolinikama). Mikäli nikamaepämuodostuma vaarantaa rintakehän ja/tai keuhkojen tai selkäytimen toiminnan, tulee leikkaushoito kyseeseen. Toimenpide suunnitellaan yksilöllisesti siten, että selkärangan ja rintakehän sekä keuhkojen kasvu jatkuvat.
Selkärangan nikamavälilevyjen rappeutuminen alkaa 10 ikävuoden jälkeen. Nuorilla esiintyy myös välilevyn pullistumaa eli välilevytyrää, joka alle 12-vuotiailla on harvinainen ja useimmiten tapaturman aiheuttama. Välilevytyrä oirehtii erityisesti selän pakkoasentona, selkäkipuna ja nopeasti kehittyneenä skolioosina sekä kävelyn poikkeavuutena. Nuorilla oireisto ei useinkaan ole aikuisille tyypillistä iskiasvaivaa eli hermojuurten puristuksesta johtuvaa alaraajoihin säteilevää kipua, lihasheikkoutta, tunnottomuutta, puutumista tai suoliston ja virtsarakon toimintahäiriöitä. Lapsilla välilevytyrän leikkaushoito on tavallisempaa kuin aikuisilla.
Lapsen selkäkivun taustalla voi olla myös selkärangan kasvaimet tai tulehdukset, jotka ovat hyvin harvinaisia. Tavallisimmat selkärangan kasvaimet ovat osteoidi osteooma sekä eosinofiilinen granulooma eli Calvén tauti, jotka ovat hyvänlaatuisia. Osteoidi osteooman poisto leikkauksella hoitaa aiheutuneen oirekuvan ja Calvén taudissa paranemistaipumus on itsestään hyvä. Selän alueella todetut kasvaimet vaativat seurantaa ja hoitoa erikoissairaanhoidossa.
Synnynnäinen selkärangan ja selkäytimen sulkeutumishäiriö johtuu sikiöaikaisesta kehityshäiriöstä. Selkäydintyrien aiheuttaman oireiston vaikeusaste vaihtelee. Ne voivat olla lähes oireettomia tai aiheuttaa vain lieviä oirekuvia tai olla erittäin hankalia. Lievin muoto eli spina bifida on tila, jossa selkärangan luiden tukirakenne puuttuu takaa. Tällöin hermorakenteet ovat suojassa kovan kalvon sisällä, mutta niitä ei suojaa luinen selkäydinkanava. Tämä on tyypillisesti oireeton. Selkäydintyrä vaurioittaa pysyvästi vammatason alapuolisia hermorakenteita, kuten selkäydintä tai hermojuuria. Seurauksena on tyypillisesti vauriotason alapuolinen selkäydin- tai hermojuurivaurio. Selkäydintyrän vauriotasosta riippuen lapsen oireisto voi olla hyvin moninainen.
Edellinen sivuSeuraava sivu