Terveydenhuollon toimintayksikön tulee hinnoitella apuvälinepalvelunsa niin, että muun muassa hyvinvointialueiden välinen laskutus ja vakuutusyhtiöltä tai Valtiokonttorilta korvausten laskuttaminen mahdollistuvat. Organisaatiot noudattavat omia toimintaohjeitaan laskutuksen käytännön toteuttamisessa.
Laskutus hyvinvointialueilta
Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan hyvinvointialueiden keskinäisessä laskutuksessa korvauksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla terveydenhuollon toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa. Alueelliset apuvälinekeskukset määrittävät hyvinvointialueille tuottamiensa palvelujen hinnat omien sopimustensa mukaisesti.
Apuvälinepalvelujen kohdalla laskutetaan tuotettu apuvälinepalvelu ja mahdollisesti käyttöön luovutetun apuvälineen käypä hinta.
Tilanteita, joissa apuvälinepalvelun laskuttaminen hyvinvointialueilta tulee kyseeseen, kuten oleskelua vieraalla paikkakunnalla ja terveydenhuollon valintaa, on käsitelty kohdassa apuvälineiden järjestämisvastuu ja lainsäädäntö.
Laskutus vakuutusyhtiöiltä ja Valtiokonttorilta
1.1.2005 alkaen sattuneissa tapaturmissa vakuutusyhtiöillä on kustannusten täyskorvausvastuu apuvälineiden hankkimisesta, niiden käytön opetuksesta, huollosta ja uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin, jos apuvälineen tarve perustuu työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015), maatalousyrittäjien työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015), sotilasvammalain (404/1948), liikennevakuutuslain (460/2016) tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaiseen vahinkoon tai ammattitautiin.
Terveydenhuollon toimintayksikkö laskuttaa tuottamansa apuvälinepalvelun ja siihen liittyvät apuvälineet vakuutusyhtiöltä, mikäli korvausvastuu kuuluu vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiöiden vastuuta apuvälinepalveluissa käsitellään kohdassa vakuutusyhtiöiden järjestämisvastuu.
Valtiokonttorin korvausvelvollisuutta apuvälinepalveluissa käsitellään kohdassa Valtiokonttorin apuvälinepalvelut.