Kuntoutussuunnitelma toimitetaan hyväksyttäväksi kustannuksista vastaavalle taholle, joka riippuu kuntoutujan tilanteesta ja kuntoutustarpeesta. Usein tarvitaan myös kuntoutujan oma hakemus.
Kuntoutuksen järjestämis- tai kustannusvastuutaho voi olla
- Perusterveydenhuolto tai erikoissairaanhoito
- Kunnan sosiaalitoimi
- Kela
- Vakuutusyhtiö
- Opetustoimi
- Valtionkonttori
- Työhallinto tai työnantaja
- Muu järjestö.
Hyväksynnän jälkeen suunnitelma voidaan panna toimeen etsimällä sopiva palveluntuottaja, mikäli sitä ei ole kuntoutussuunnitelmassa määritelty. On hyvä varmistaa, että maksajatahon kriteerit palveluntuottajalle ;täyttyvät.
Kuntoutuksen toteutuminen arjessa
Palveluntuottaja ja kuntoutuja sopivat miten edetään, jotta kuntoutussuunnitelmassa kirjatut tavoitteet saavutetaan. Suunnitelmallisuus lisää kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä mahdollistaa yksilöllisten ja yhteisöllisten voimavarojen keskittämisen olennaiseen.
Kuntoutuksen lähtökohtana ovat kuntoutujan arkeen ja osallistumiseen liittyvät tarpeet ja tavoitteet ja kuntoutuja läheisineen on mukana oman kuntoutuksensa sisällön, toteutustavan ja menetelmien suunnittelussa. Kuntoutus toteutetaan tarpeen mukaan kuntoutujan arjen toimintaympäristöissä. Se voi sisältää ohjattua ja itsenäistä harjoittelua.
Kuntoutuksen sisältö on hyvän kuntoutuskäytännön mukaista, jota täydentävät yleisesti hyväksytyt, vakiintuneet ja kokemusperäisesti perustellut menettelytavat. Viitekehyksenä toimii ICF-luokitus. Toiminta perustuu aina erityisasiantuntemukseen.
Tee näin:
- Varmista järjestämisestä tai kustannuksista vastaava taho.
- Ohjaa kuntoutujaa löytämään sopiva palveluntuottaja.
- Seuraa, että sovitut kuntoutuspalautteet saapuvat kuntoutussuunnitelman seurannasta vastaavalle taholle.