Oireina voi olla esimerkiksi
- silmien, ihon tai hengitysteiden oireet
- yleisoireita kuten päänsärkyä, uupuneisuutta ja huonovointisuutta
- pitkittyneet monimuotoiset oireet ja oireiluherkkyys.
| Ohimenevä sisäilmaan liittyvä oireilu | Oireita ja haittakokemuksia selittäviä tekijöitä rakennuksissa, voivat olla esimerkiksi - puutteellinen ilmanvaihto
- ilman epäpuhtaudet
- korkea sisälämpötila ja kuiva ilma.
Oireiluun vaikuttavat aina myös - yksilön ja yhteisön asenteet ja odotukset
- huoli sisäilman vaikutuksesta terveyteen
- yksilölliset tekijät, kuten muut oireet tai sairaudet
- työn tai elämäntilanteen kuormittavuus
- työyhteisön ja -tilojen toimivuus.
Tyypillistä on, että oireet menevät ohi, kun sisäilmaongelma saadaan ratkaistua. |
| Sisäilmaan liittyvä sairaus | Sisäilmaan liittyvät oireet voivat olla hyvinkin kiusallisia, mutta ne eivät sinänsä merkitse sairautta tai sairastumisriskiä. Sisäilmaoireilun taustalla voi olla jokin sairaus. Sairauksien ja oireiden syinä voi olla monia erilaisia tekijöitä. Astmaa ja atopiaa sairastavat voivat saada herkemmin hengitystieoireita. Haittaavien oireiden syitä on hyvä selvittää terveydenhuollossa. Merkittäviin kosteusvaurioihin voi liittyä lievästi kohonnut riski sairastua astmaan. Rakenteiden asbesti, jos se vapautuu hengitysilmaan, ja maaperän radon voivat lisätä syöpäriskiä. |
| Pitkittynyt sisäilmaan liittyvä oireilu | Oireiden kirjo voi olla laaja. Oireina voi olla esimerkiksi äänen käheys, yskä, hengenahdistus tai tuoksuherkkyys. Oireiden esiintymistä ja voimakkuutta voivat lisätä huoli sisäilman haitallisuudesta. Tarve välttää tiettyjä tiloja rajoittaa elämää. Kun pitkittynyt oireilu ei selity sisäilmatekijöillä, voi kyse olla hermoston herkistymisestä ympäristötekijöille. Silloin puhutaan toiminnallisista oireista. Niitä eivät selitä yksittäiset sairaudet, kuten astma, joka on pääsääntöisesti hoidolla hallittavissa oleva sairaus. |