Päävastuu apuvälinepalveluiden järjestämisessä on hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet vastaavat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden järjestämisestä terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti. Lain 29 §:ssä säädetään asiakkaan sairaanhoitoon liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta, johon myös apuvälinepalvelut kuuluvat.
Hyvinvointialue vastaa asiakkaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Hyvinvointialue vastaa lisäksi kuntoutuspalvelujen ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää asiakkaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhteyshenkilön.
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on edistää asiakkaan kuntoutumista sekä tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.
Apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää asiakkaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Nämä apuvälineet ovat asiakkaalle maksuttomia.
Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ovat esimerkiksi liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat apuvälineet, kuten pyörätuolit, kävelykepit, suihkutuolit sekä näön, kuulon, kommunikoinnin ja muistin apuvälineet.
Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan hyvinvointialueiden on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä yhteistyöstä ja toimintakäytännöistä kuntoutukseen liittyvissä apuvälinepalveluissa sekä yhteistyöstä hyvinvointialueen sosiaalitoimen, muiden hallinnonalojen ja yksityisten toimijoiden kanssa.
Perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut
Perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut järjestetään paikallisesti tai alueellisesti sovitun käytännön mukaan. Paikalliset apuvälinepalvelut toteutetaan usein osana fysio- ja toimintaterapiayksiköiden toimintaa. Suurimmissa hyvinvointialueen terveysasemissa on myös apuvälinepalveluyksiköitä. Perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut voidaan järjestää osana alueellisen apuvälinekeskuksen toimintaa.
Erikoissairaanhoidon ja erikoisalojen apuvälinepalvelut
Hyvinvointialueiden apuvälinekeskukset vastaavat pääsääntöisesti vaativaan apuvälinepalveluun liittyvistä apuvälineistä, muun muassa erityisosaamista vaativista ratkaisuista, kalliista liikkumisen ja ympäristönhallinnan apuvälineistä, kommunikoinnin apuvälineistä sekä lasten liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineistä.
Osastoilla ja poliklinikoilla työskentelevät terapeutit vastaavat ensisijaisesti oman asiakkaansa apuvälinetarpeen arvioinnista.
Hyvinvointialueen vastuulla on apuvälinepalvelujen alueellinen kehittäminen ja koulutustoiminnan järjestäminen. Erikoissairaanhoidolle kuuluu myös käyttökokemuksien hankkiminen uusista apuvälineistä.
Hyvinvointialueiden on sovittava oman yhteistoiminta-alueensa keskinäisestä työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta, yhteistyöstä ja kehittämisestä.
• Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010 (julkaisut.valtioneuvosto.fi)