Jos asiakas on työterveyshuoltopalveluiden piirissä, yhteistyö työterveyshuollon kanssa työkyvyn tukemisessa voi alkaa välittömästi. Työterveyshuollon keskeinen tehtävä on työkyvyn tukeminen, joten älä emmi olla yhteistyössä heidän kanssaan. Työkyvyn tukeminen edellyttää yhteistyötä useiden toimijoiden kesken ja usein myös työpaikan kanssa.
Jos työikäisellä asiakkaallasi ei ole työterveyshuollon palveluja, hyödynnä silloin työkyvyn tukemisen asiantuntijoita sosiaali- ja terveydenhuollossa (ja TE-palveluissa) ja ohjaa tarvittaessa potilaita heidän palvelujensa piiriin. Mieti ohjatessasi, miten itse voit jatkossa olla työkyvyn tuki- asioissa mukana.
Yhdessä asiakkaan kanssa
Muista kaksi periaatetta:
- Tue työkykyä varhain.
- Tue asiakkaan työkykyä, älä sairautta.
Asiakkaiden voimavarat vaihtelevat, eikä työkyvyn tuen palveluiden miettimistä voi jättää asiakkaan omalle vastuulle. Tunnista asiakkaan työkykyyn liittyviä tekijöitä, kuten
- Onko asiakkaallasi tukiverkkoa?
- Mitä asiakas itse haluaa tai toivoo?
- Mitkä ovat asiakkaan omat näkymät kuntoutumiselle?
Verkostot asiakkaan tukena
Älä jätä asiakasta yksin ongelmiensa kanssa, vaan mieti, mikä on seuraava taho, joka voi auttaa. Selvitä alueesi tai toimintaympäristösi yhteistyötahot ja toimintatavat. Aktiivinen ohjaus on ensiarvoisen tärkeää. Anna asiakkaalle esimerkiksi esite tai ohjaa hänet sopivan tiedon ääreen. Mieti, kuka asiantuntija voisi tulla yhteistyöhön mukaan tai voisi jatkaa asiakkaasi kanssa.
Työssä olevilla henkilöillä esimerkiksi
- työterveyshuolto (työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, työterveyslääkäri, sosiaalialan asiantuntija)
- läheiset
Työttömillä ja henkilöillä, joilla ei ole työterveyshuoltoa, esimerkiksi
- sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkäri
- työttömien terveydenhoitaja
- sosiaali- ja terveyskeskuksen työkyvyn tuen tiimi tai hyvinvointialueen muu moniammatillinen verkosto
- työkykykoordinaattori esimerkiksi TE/työllisyyspalveluissa tai terveydenhuollossa
- työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu eli TYP
- Kelan kuntoutuksen palveluasiantunija
- sosiaalityöntekijä
- kuntoutusohjaaja
- työvalmentaja
- läheiset.
Kaikissa terveydenhuollon yksiköissä voi käynnistää esimerkiksi
- tehostetun elämäntapaohjauksen
- fysioterapeutin tai psykologin työkykyä tukevat palvelut
- mielenterveyspalvelut yksilö- ja ryhmäohjauksen
- työeläkevakuutusyhtiön tai Kelan tukeman ammatillisen kuntoutuksen
- Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen
- sairausperusteiset etuudet, kuten osasairauspäivärahan.
Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyössä voi lisäksi toteuttaa muun muassa työn muokkausta korvaavan työn mallia.
Lääkärin kaksoisrooli
Työkyvyn tukemisessa muun muassa lääkärillä on kaksoisrooli: sairauden hoito ja työkyvyn tuen arviointi. Jos työkykykäsitys on pelkästään sairauslähtöinen, niin se voi johtaa työkyvyttömyyden todistamiseen ja sairausperusteisten etuuksien hakemiseen. Tällöin työkyvyn tuen keinojen ja mahdollisuuksien arvioiminen jää puutteelliseksi ja työkyvyn tukitoiminen käynnistyminen voi pitkittyä.
Kun ammattilainen osaa arvioida asiakkaan jäljellä olevaa työkykyä ja hallitsee työkyvyn tuen keinot, asiakkaan mahdollisuudet päästä tai palata työelämään paranevat. Oleellista on löytää asiakkaalle yksilölliset ratkaisut ja selkeä polku kohti työelämää.