Läheisen asemaasi ei ole lailla taattu, joten sinun on hyvä keskustella sairastuneen kanssa hänen tahdostaan ja näkemyksistään hoidon suhteen. On tärkeä keskustella muun muassa siitä, kenelle sairastunut haluaa tietoa annettavan, sekä kuka tarvittaessa päättää hoidosta, jos sairastunut ei itse siihen kykene.
Hoitavan tahon kanssa on hyvä ottaa yhteisessä keskustelussa esiin läheisen tiedonsaantioikeudet. On tärkeää varmistaa, että hoitavalla taholla on läheisten oikeat yhteystiedot sekä tieto siitä, kenelle tietoa saa antaa. Läheiset voivat myös valita yhden heistä toimimaan yhdyshenkilönä hoitavan tahon kanssa, mikä helpottaa hoitohenkilökunnan työtä. Muista, että tietoja annetaan vain potilaan luvalla ja että hoitohenkilökuntaa sitoo salassapitovelvollisuus.
| Hoitoneuvottelu | Hoitoneuvottelu on tapaaminen, johon osallistuvat potilas, lääkäri, omaishoitaja sekä potilaan suostumuksella myös hänen läheisensä. Hoitoneuvottelussa on tarkoitus määritellä hoitoon liittyvät keskeiset asiat ja käydä läpi, missä ollaan menossa. Hoitoneuvottelussa on mahdollista keskustella mahdollisista kysymyksistä ja huolista. Voit kirjoittaa kysymyksiä etukäteen muistiin, jotta ne on helpompi muistaa hoitoneuvottelussa. Jos läheisesi ei itse pysty osallistumaan omaan hoitoonsa, olet läheisenä tärkeä tiedonvälittäjä. Kerro hoitavalle taholle esimerkiksi mitä lääkkeitä läheisesi on käyttänyt säännöllisesti ennen hoitoon tuloa, potilaan allergioista ja muista sairauksista. Jos läheisesi toiminta- tai ilmaisukyky on heikentynyt, voit kertoa, miten keskustelu ja toimiminen onnistuvat parhaiten. THL:n potilaan käsikirjasta löydät keinoja tukea potilaan turvallista hoitoa sekä sairastuneen että läheisen näkökulmasta. |
| Hoitotahto | Hoitotahto on yksi keino ehkäistä ongelmien syntyä hoidon aikana. Hoitotahdosta nähdään potilaan toiveet kirjallisesti, jos hän ei enää itse kykene ilmaisemaan tahtoaan hoidon suhteen. Hoitotahtoon voidaan myös kirjata, kenelle hoitava taho saa kertoa sairastuneen hoidosta sekä luovuttaa hoitotietoja ja potilasasiakirjoja. Esimerkkejä hoitotahdoista löydät netistä, muun muassa Muistiliiton sivuilta voi täyttää ja tulostaa hoitotahdon. |
| Miten läheisesi ikä vaikuttaa tiedonsaantioikeuteen? | Jos läheisesi on täysi-ikäinen, hänellä on oikeus tehdä hoitoaan koskevat päätökset ja päättää, kenelle häntä koskevia tietoja saa antaa. Hän voi siis kieltää tietojen luovutuksen läheisilleen. Hoitohenkilökuntaa sitoo salassapitovelvollisuus, eivätkä he voi antaa tietoja ilman potilaan suostumusta. Jos potilas ei itse esimerkiksi mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, tarvitaan potilaan laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen henkilön suostumus. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta kieltää hoitoa, jolla estetään henkeä tai terveyttä uhkaava vaara. Pyydettäessä läheiseltä suostumusta hoitoon on tällä oikeus saada tarvittavat tiedot potilaan terveydentilasta päätöksen tekemistä varten. Kuitenkin jos potilas on aiemmin pystynyt luotettavasti ilmaisemaan hoitotahtonsa, otetaan se huomioon. Jos potilas on tajuton tai ei muuten voi ilmaista suostumustaan, annetaan läheiselle potilastietoja ja tietoja terveydentilasta, ellei ole syytä olettaa, että potilas tätä kieltäisi. Jos sairastunut läheisesi on alaikäinen, saattaa myös huoltajan tiedonsaantioikeus riippua alaikäisen omasta tahdosta. Yleensä huoltajilla on oikeus saada tietoa lapsen terveydentilasta, mutta jos alaikäinen on kykenevä päättämään hoidostaan, voi hän tällöin kieltää terveydentilaansa ja hoitoonsa liittyvien tietojen luovutuksen. Lääkäri tai muut ammattihenkilöt arvioivat, onko alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenevä päättämään hoidostaan. Jos arvioidaan, että alaikäinen ei kykene itse päättämään hoidostaan, häntä hoidetaan yhteisymmärryksessä huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa. |