Miten hoidan virtsarakkoani?

Munuaisten ja rakon hyvälle toiminnalle on olennaista riittävä nesteiden saanti ja säännöllinen rakon tyhjentäminen.

Nauti riittävästi nestettä

Päivässä suositellaan nautittavaksi noin 2 litraa nestettä.

Tyhjennä rakko säännöllisesti

Virtsarakon tyhjentämiskertojen määrä on jokaisella yksilöllinen ja siihen vaikuttavat muun muassa nautitun nesteen määrä, fyysinen aktiivisuus sekä virtsarakon koko. Suositeltava tyhjentämisväli on 3-4 tuntia.

Selkäydinvamman jälkeen normaali virtsahädän tunne voi puuttua täysin. Tällöin täyden rakon oireita voivat olla

  • päänsärky
  • hikoilu
  • sydämen nopea syke
  • vilunväreet
  • lisääntynyt lihasjäykkyys
  • alavatsan kipu.

Selkäydinvamman jälkeen on tärkeää huolehtia rakon säännöllisestä tyhjenemisestä. Rakon tyhjentäminen voi tapahtua virtsaamalla, katetroimalla tai virtsarakkoavanteen kautta.

Katetrointi

Katetrointi tarkoittaa virtsarakon tyhjentämistä ohuella muoviputkella eli katetrilla virtsaputken kautta.

Katetroinnin opettelu kannattaa aloittaa seuraamalla, miten hoitaja katetroi sinua. Hoitajalta saat myös kirjallisen oppaan katetroinnista, jossa on kuvalliset ohjeet. Voit opetella katetrointia heti, kun koet itse olevasi siihen valmis. Harjoittele myös läheistesi kanssa katetrointitekniikkaa varmuuden vuoksi. Tulevaisuudessa voi olla päiviä, jolloin olet esimerkiksi sairaana etkä jaksakaan itse tehdä katetrointia.

Sinun on tärkeää tyhjentää rakko säännöllisesti noin 3-4 tunnin välein. Rakon tyhjentämiseen suositellaan toistokatetrointia, joka jäljittelee rakon normaalia toimintaa. Toistokatetrointiin liittyy myös kestokatetria pienempi tulehdusriski. Rakon tyhjentämistä painamalla, ponnistelemalla tai naputtelemalla ei suositella.

Katetrointikertojen määrä on jokaisella yksilöllinen ja siihen vaikuttavat muun muassa nautitun nesteen määrä, fyysinen aktiivisuus sekä virtsarakon koko. Tavoitteena on, että virtsamäärä on 300- 450 ml katetrointikertaa kohden. Jos määrät ovat toistuvasti yli 450 ml, pitää katetrointiväliä lyhentää. Omaa katetrointirytmiä voi myös etsiä kirjaamalla katetroidut määrät ja katetrointiajat ylös virtsaamispäiväkirjaan. Näin on helpompi hahmottaa katetroinnin tarvetta.

 

Kyllä

Päivitetty  15.8.2018