Kuntoutumistalon tarina

Kuntoutumistalon tarina alkaa keväällä 2015, kun ylihoitaja Leena Pohjola päätti osallistua kokoukseen, jonka aihetta ei varsinaisesti tiennyt. Tuolloin sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalveluita tai digitaalisia palveluita ei vielä juurikaan ollut olemassa Mielenterveystaloa lukuun ottamatta.

Kokouksessa käsiteltiin Terveyskylää ja mietittiin, olisiko sinne mahdollista kehittää reumasairauksiin liittyviä digitaalisia palveluita. Ideasta innostuneena Leena ehdotti myös "Kuntotalon" rakentamista kuntoutumiseen liittyvien digitaalisten palveluiden kehittämiseksi. Siitä alkoikin rakennusurakka, joka johti Kuntoutumistalon pystyttämiseen projektipäällikkönä Kuntoutuksen linjajohtaja Harri Hämäläinen.

”Kuntotalon” kehittämisestä tehtiin projektikortti toukokuussa 2015.

Kiitos Kuntoutumistalon rakentumisesta kuuluu kaikille mukana oleville ja erityisesti projektin "äidille" ja "isälle" Leenalle ja Harrille.

Kuntoutumistalon, silloisen Kuntotalon, sisällön tuottaminen aloitettiin selkäkipuun liittyvän sisällön suunnittelulla. Koska Terveyskylän teknistä alustaa ei tuolloin ollut vielä olemassa, sisältöä suunnittelevalla työryhmällä ei ollut tietoa millaisen muotoon sisältö lopulta tulisi.

Onneksi Selkäliitto oli juuri julkaissut oman verkkosivustonsa, Selkäkanavan, ja jakoi vinkkejä verkkosisällön tuottamisesta Kuntoutumistalon työryhmälle. Se olikin ainoa vastaava palvelu, joka oli olemassa ja jota pystyi käyttämään mallina sisällön suunnittelussa. Toinen tärkeä tukiverkosto alkuvaiheen sisällön suunnittelussa ja tuottamisessa olivat muut Terveyskylään silloin rakenteilla olevat talot ja niiden koordinaattorit.

Vähitellen kevään 2016 aikana ensimmäiset sisällöt alkoivat muodostumaan ja Kuntoutumistalon rakennettakin saatiin hahmoteltua. Sisältöä alettiin tekemään myös muista aiheista, kuten lantionpohjan kuntoutukseen ja tekonivelleikkauksiin liittyen. Lokakuussa 2016 ensimmäiset sisällöt julkaistiin ja talon nimi oli tarkentunut Kuntoutumistaloksi.

Ensimmäiset vuodet Kuntoutumistalon kehittäminen tapahtui vain HUSissa. Suomen yliopistosairaaloiden yhteisen Virtuaalissairaala 2.0 -hankkeen kautta avautui kuitenkin mahdollisuus kansalliseen yhteistyöhön ja maaliskuussa 2017 pidettiin ensimmäinen Kuntoutumistalon kansallinen tapaaminen, jossa sovittiin kaikkien yliopistosairaaloiden yhteistyöstä Kuntoutumistalon kehittämiseksi.

Kansallista yhteistyötä ohjaamaan muodostettiin ohjausryhmä, jossa oli edustajia jokaisesta Suomen yliopistosairaalasta. Ohjausryhmän rinnalle muodostui myös kansallisten yhteyshenkilöiden verkosto, joka välittää tietoa Kuntoutumistalon kehittämisestä organisaatioiden ja Kuntoutumistalon kehittämisverkoston välillä.

Kaikkein tärkeimpiä toimijoita kuntoutumistalon kehittämisverkostossa ovat kuitenkin asiakasrajapinnassa työskentelevät ammattilaiset ja asiakasedustajat, joiden kanssa Kuntoutumistaloon tuotetaan sisältöä eri aiheista yli 20 työryhmässä. Mukana sisällöntuotannossa on myös edustajia järjestöistä ja muista organisaatioista, kuten Työterveyslaitokselta ja Kelalta.

Kehittämisverkoston laajentuminen ja sisällön aiheiden lisääntyminen johti myös sisällöntuotantoprosessien ja -tapojen kehittämiseen. Vuosien aikana on kokeiltu erilaisia tapoja ja vähitellen löytyi Kuntoutumistalon oma kehittämisen malli, jossa keskeiseksi on noussut yhteiskehittäminen ja palvelun loppukäyttäjien osallisuus kehittämisen eri vaiheissa.

Kuntoutumistalon sisällöntuotannon vaiheet:

1. Idea tai tarve uudelle sisällölle voi tulla esimerkiksi asiakaspalautteena tai nousta ammattilaisten työstä.

2. Sisällöntuotantotyöryhmään haetaan ammattilaisia ja asiakasedustajia esimerkiksi Kuntoutumistalon kansallisten yhteyshenkilöiden kautta ja alan järjestöistä.

3. Sisällöntuotantotyöryhmä ideoi ja suunnittelee sekä tuottaa sisältöä.

4. Tuotettu sisältö laitetaan kommentoitavaksi kansallisten yhteyshenkilöiden kautta ennen julkaisemista.

5. Sisältö julkaistaan Kuntoutumistalossa ja päivitetään muun muassa asiakaspalautteiden perusteella.

Kuntoutumistalon käyttö on lisääntynyt vuosittain. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ammattilaiset hyödyntävät Kuntoutumistalon sisältöjä esimerkiksi potilaiden ja asiakkaiden ohjauksessa, oma osaamisen lisäämisessä ja perehdytyksessä.

Potilasohjauksessa Kuntoutumistaloa on hyödynnetty esimerkiksi jakamalla linkkejä ohjeisiin ja oppaisiin, joista potilaalle on hyötyä tai tulostettu Kuntoutumistalon sivulta ohje potilaalle mukaan annettavaksi. Kuntoutumistalon sisällöt mahdollistavat asioihin tutustumisen ja niiden kertaamisen itsenäisesti vastaanottokäyntien ulkopuolella.

Kuntoutumistalon kehittäminen lisää osaltaan kansallista yhteistyötä ammattilaisten ja organisaatioiden kesken sekä yhtenäistää ohjausta.