​​Päätökseen raskaudenkeskeytyksestä vaikuttavat monet asiat naisen elämäntilanteessa. Päätöksenteko voi olla vaikeaa ja sitä kannattaakin pohtia tarkkaan; tärkeää on, että päätös on keskeytykseen päätyvän naisen oma.  Läheisten tuki ja kiireetön mukana eläminen voivat auttaa päätöksen teossa. Painostus kumppanin, ystävien tai vanhempien taholta tekee päätöksestä tavallisesti vaikeamman ja painostettuna tehtyä päätöstä keskeytyksestä tai raskauden jatkamisesta voidaan katua myöhemmin. Kumppanin tai läheisen ystävän ehdoton tuki päätöksessä on raskaudenkeskeytystä harkitsevan naisen jaksamisen kannalta tärkeää. Välinpitämätön suhtautuminen ja päätöksen jättäminen naisen hartioille voi herättää epäilystä myös kumppanin valmiudesta vanhemmuuden vastuun jakamiseen. Tavallisesti lopullisen päätöksen jälkeen olo on huojentunut, olipa päätös sitten keskeyttää tai jatkaa raskautta. Myös keskeytyksen jälkeen läheisten tuki on tärkeä ja saatu tuki voi lujittaa ihmissuhteita entisestään. Muun muassa terveyskirjaston artikkelista ”Abortti ja psyykkinen hyvinvointi” saa tukea päätöksentekoon. 

Päätöstä tehdessään keskeytyksen hakijalla on oikeus saada tietoa raskaudenkeskeytyksen merkityksestä, vaikutuksista ja keskeytystavoista sekä asiallista palvelua hoitohenkilökunnalta. Hoitohenkilökunnalla ei ole oikeutta vaikuttaa päätökseen ja jos lailliset edellytykset raskaudenkeskeytykseen ovat olemassa, on se taattava hoitohenkilökunnan omasta mahdollisesta vakaumuksesta huolimatta. Usein ennen hoidon aloittamista kysytään vielä onko hakija varma päätöksestään, koska raskaudenkeskeytystä ei lääkityksen aloittamisen jälkeen voi riskeittä perua.

Suomessa tehdään vuosittain noin 9 500 raskaudenkeskeytystä. Noin 92% keskeytyksistä tehdään ennen 12+0 raskausviikkoa, 96% tehdään lääkkein ja 4% sikiövaurion vuoksi. Toimintaa säätelee laki raskauden keskeyttämisestä (239/1970). Raskaudenkeskeytyksistä on olemassa kansallinen Käypä Hoito –suositus.