Sikiökalvot saattavat joskus puhjeta jo ennen raskausviikkoa 37, jolloin synnytys uhkaa tapahtua ennenaikaisesti.
Lapsivedenmeno tapahtuu ennen varsinaisten synnytyssupistusten alkamista noin joka kymmenennessä raskaudessa. Tähän luetaan mukaan myös täysiaikaiset eli yli 37 raskausviikkoa kestäneet raskaudet.
Ennenaikainen vedenmeno aiheuttaa noin 30 prosenttia ennenaikaisista synnytyksistä. Kun sikiökalvot puhkeavat, sikiökalvoihin tulee yksinkertaisesti johonkin kohtaan reikä. Reiän paikkaa ei voida määrittää tutkimuksilla. Jos vettä tulee vain vähän, on useimmiten kyseessä niin sanottu korkea vedenmeno eli kalvoissa oleva reikä on korkealla kohdussa. Jos reikä on kohdun alaosassa, lapsivettä tulee paineen vaikutuksesta useimmiten enemmän. Tällöin synnytyksellä on suurempi riski käynnistyä. Joskus sikiökalvot voivat umpeutua itsekseen.
Lapsivedenmeno johtaa 60–80 prosentissa tapauksista synnytyksen spontaaniin käynnistymiseen 1–2 vuorokauden kuluessa. Jos lapsivedenmeno tapahtuu ennen raskausviikkoa 34, synnytystä yritetään estää, mikäli äidillä ei ole selviä viitteitä kohtutulehduksesta. Synnytyksen estämiseksi ei ole käytettävissä tehokkaita supistustenestolääkkeitä. Näiden lääkkeiden käytöllä pyritään kuitenkin siirtämään synnytystä vähintään 48 tuntia, jona aikana äidille annettu sikiön keuhkoja kypsyttävä kortikosteroidi ehtii vaikuttaa. Mikäli synnytykseen johtava supistustoiminta ei ala, äiti otetaan sairaalaseurantaan ja tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma.
Raskausviikkojen 34 jälkeen synnytys saa käynnistyä itsestään, tai mikäli näin ei tapahdu, synnytys käynnistetään yksilöllisesti kliinisen tilanteen mukaan ottaen huomioon äidin mahdolliset oireet, laboratoriokokeet, sikiön vointi ja kohdunkaulan tilanne. Synnytys tapahtuu kuitenkin viimeistään 37 viikon täytyttyä.
Altistavia tekijöitä
Ennenaikaiselle lapsivedenmenolle altistavat monet tekijät. Niiden avulla ei voida ennustaa sikiökalvojen puhkeamista. Useimmiten puhkeaminen tapahtuu ilman mitään ennakko-oireita. Aiemmassa raskaudessa esiintynyt ennenaikainen lapsivedenmeno lisää riskiä sen tapahtumiseen uudelleen. Tutkimusten mukaan myös odottajilla, jotka tupakoivat tai käyttävät huumeita (kannabis) esiintyy enemmän ennenaikaista vedenmenoa. Tulehdukset, virtsatietulehdus, emätintulehdukset, emättimestä nouseva kohtutulehdus ja kohdun ylivenyttyminen esimerkiksi lapsiveden runsaan määrän tai kaksosraskauden vuoksi altistavat ennenaikaiselle vedenmenolle. Altistavia tekijöitä ovat myös raskaudenaikaiset kohtuun kohdistuneet toimenpiteet, kuten lapsivesinäytteen ottaminen, ja verenvuotojaksot raskauden aikana.
Milloin yhteys lääkäriin?
Jos lapsivettä alkaa tihkua emättimestä tai valkovuoto muuttuu kovin vetiseksi ja runsastuu, herää epäily lapsivedenmenosta. Tällöin on syytä ottaa puhelimitse yhteys synnytyssairaalan päivystykseen lisäohjeiden saamiseksi.
Lapsivettä voi tulla runsaasti tai tihkumalla vain pieniä määriä. Kotona voi laittaa alushousuihin terveyssiteen ja seurata siteen kostumista, jos epäilee lapsivettä valuvan. Jos vettä tulee runsaasti jalkoja pitkin valuen ja siihen liittyy supistelua, on syytä hakeutua kiireellisesti synnytyssairaalan päivystykseen. Aina ennen sairaalaan lähtöä on hyvä soittaa ja ilmoittaa tulosta. Jos vetinen vuoto on hyvin niukkaa, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa, missä lapsivedenmeno voidaan joskus myös poissulkea.