Arvioiden mukaan jopa kaksikymmentä sadasta todetusta raskaudesta päättyy keskenmenoon.
Kaikille raskautta suunnitteleville suomalaisnaisille suositellaan 400 mikrogrammaa foolihappolisää päivässä, mutta joissain tilanteissa suositellaan suurempaa määrää raskauden suunnitteluvaiheesta 12. raskausviikolle saakka. Tällainen tilanne on esimerkiksi jos äiti käyttää jotain epilepsialääkettä (1000–4000 mikrogrammaa eli 1–4 milligrammaa foolihappoa) tai jos lähisuvussa on esiintynyt hermostoputken sulkeutumishäiriö (4000 mikrogrammaa eli 4 milligrammaa foolihappoa).
Raskausviikolta 12 eteenpäin 400 mikrogrammaa ylittäviä annoksia ei suositella.
Epämuodostumia esiintyy luonnostaankin, koska sikiön elinten muodostuminen on hyvin monimutkainen tapahtuma. Epämuodostumat ovat suhteellisen tavallisia. Kolmella lapsella sadasta syntyneestä lapsesta on jokin merkittävä epämuodostuma.
Riittävä folaatin (ruoasta saatava vitamiinin muoto) ja foolihapon (vitamiinivalmisteista saatava vitamiinin muoto) saanti on tärkeää sikiön normaalin kehityksen kannalta.
Foolihappolisä tulee ottaa käyttöön jo pari kuukautta ennen kuin raskaus alkaa eli käytännössä silloin kun alkaa miettiä perheen perustamista. Jotta foolihaposta saisi suurimman hyödyn, tulisi sen säännöllinen käyttö aloittaa jo pari kuukautta ennen kuin raskaus alkaa. Tällöin foolihappopitoisuudet ovat tarpeeksi korkealla tasolla kun sikiön elinten muodostus alkaa.
Noin 15 prosenttia raskaana olevista suomalaisista naisista tupakoi edelleen jossain raskauden vaiheessa. Luku on reilusti muita Pohjoismaita korkeampi, eikä se ole vähentynyt yhtään yli 30 vuoden aikana.
Tupakan tuhansista kemikaaleista useat läpäisevät istukan ja voivat olla haitallisia sikiön normaalille kehitykselle. Välittömien vaarojen (keskenmeno, sikiön kasvuhäiriö, kohtukuolema, ennenaikaisuus sekä istukan ennenaikainen irtoaminen, vastasyntyneen ongelmat) lisäksi raskauden aikaisella tupakoinnilla on pitkäaikaisvaikutuksia tulevan lapsen terveyteen.
Tupakointi voi lisätä astman, lapsuusiän ylipainon, aikuistyypin diabeteksen, erilaisten oppimisvaikeuksien, ylivilkkauden sekä käyttäytymishäiriöiden riskiä. Lisäksi on osoitettu, että tupakoiminen raskauden aikana voi heikentää tulevan poikalapsen hedelmällisyyttä.
Todellisuudessa alkoholi vaikuttaa maidontuloon estävästi, koska se estää oksitosiinihormonin vapautumista ja sitä kautta maidon erittymistä. Alkoholin toistuva tai runsas käyttö imetyksen aikana voi vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen.
Alkoholi on haitallista sikiölle läpi koko raskauden, eikä sitä pidä käyttää missään raskauden vaiheessa. Sikiön keskushermosto kehittyy koko raskauden ajan ja on herkkä alkoholin aiheuttamille vaurioille varhaisesta alkuraskaudesta loppuraskauteen saakka. Alkoholilla on myös sikiön kasvua hidastava vaikutus.
Alkoholi lisää epämuodostumariskiä ja on yksi merkittävimpiä kehitysviiveen aiheuttajia. Kehitysviiveen vaikeusaste voi vaihdella lievistä oppimis- tai käytöshäiriöistä vakavaan kehitysvammaan. Äidin runsas ja/tai toistuva alkoholin käyttö raskauden aikana voi pahimmillaan aiheuttaa sikiön alkoholioireyhtymän eli FAS:n (Fetal Alcohol Syndrome). Sikiön alkoholioireyhtymällä tarkoitetaan sikiövauriota, johon kuuluvat pienipäisyys, kehitysviive, kasvun hidastuminen sekä tyypilliset, poikkeavat kasvonpiirteet.
Eläviä mikrobeja sisältäviä rokotteita, kuten MPR-rokotetta tai vesirokkorokotetta, ei tule antaa raskaana olevalle. Poikkeuksena on keltakuumerokote, jonka anto voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa raskaana oleva ei voi välttää matkustamista riskialueelle. Elävät rokotemikrobit voivat teoriassa kulkeutua istukan läpi ja infektoida sikiön. Vihurirokkorokotteen (MPR) heikennetyn vihurirokkoviruksen on osoitettu kulkeutuvan sikiöön, mutta sikiövaurion vaaraa tällaiseen altistumiseen ei ole todettu liittyvän. Eläviä taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden kohdalla suositellaan myös kuukauden varoaikaa ennen raskauden alkamista.
Vahingossa varoajan sisällä tai raskauden aikana annettu rokote, joka sisältää elävää heikennettyä taudinaiheuttajaa, ei ole aihe harkita raskauden keskeyttämistä.
Turvallista rajaa raskauden aikaiselle alkoholin käytölle ei tunneta. Alkoholi kulkeutuu vapaasti istukan läpi sikiöön, ja sikiön alkoholipitoisuus vastaa äidin pitoisuutta. Yksilölliset perimään liittyvät erot alkoholin metaboliassa ja sikiöiden väliset herkkyydet vaikuttavat siihen, millaiset vauriot alkoholi aiheuttaa ja kenelle niitä tulee. Turvallisin vaihtoehto on pidättäytyä alkoholin käytöstä kokonaan raskauden suunnitteluvaiheesta lähtien sekä koko raskauden ajan.
Influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville missä tahansa raskauden vaiheessa. Muiden inaktiivisia taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden antamista voidaan harkita raskausaikana tapauskohtaisesti. Raskaana olevia rokotetaan tavallisimmin jo tapahtuneen altistumisen yhteydessä (esimerkiksi hepatiitti B), matkustettaessa suuren riskin alueille (esimerkiksi hepatiitti A, Japanin aivotulehdus, vesikauhu) tai jos odottavalla äidillä on perussairaus, jonka vuoksi hän kuuluu lääketieteelliseen riskiryhmään.
Rakennekynnet ja ripsienpidennykset eivät sinänsä ole erityinen riski sikiön kannalta, mutta toistuvasti laitettaessa tai huollettaessa altistumista potentiaalisesti haitallisille aineille voi tapahtua. Rakennekynsien ja ripsienpidennysten laittoa raskauden aikana tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää.
Virallisia suosituksia raskauden aikaisesta hiusvärien käytöstä ei ole, mutta toistuvaa käyttöä kannattaa välttää. Koko päähän laitettavat hiusvärit voivat imeytyä jonkin verran päänahan iholta, ja käyttöä tulisi pyrkiä välttämään tai sen tulisi olla satunnaista. Raidoituksessa väri ei ole juuri kosketuksessa ihoon ja altistuminen jää siten vähäisemmäksi. Raidoitus onkin raskauden aikana kokovärjäystä suositeltavampi vaihtoehto.
Yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet voi ottaa normaalisti imetyksen aikana riippumatta lapsen iästä. Myös matkailijarokotteita on mahdollista ottaa imetyksen aikana.
Alkoholipitoisuus äidinmaidossa vastaa pitoisuutta äidin verenkierrossa. Kertaluontoisessa ja tilapäisessä käytössä altistus jää vähäiseksi, mutta usein toistuva tai runsas alkoholinkäyttö voi altistaa lapsen haitalliselle määrälle alkoholia. Lapsen keskushermosto kehittyy voimakkaasti ensimmäisten elinvuosien aikana, ja alkoholi on erityisen vahingollinen kehittyvälle keskushermostolle.
Alkoholi poistuu ajan myötä maidosta takaisin äidin verenkiertoon, josta se siirtyy maksan käsiteltäväksi. Maitoa ei siten tarvitse eikä hyödytä pumpata pois, mutta imeväisen altistumisen minimoimiseksi kannattaa yhden alkoholiannoksen nauttimisen jälkeen odottaa 2–3 tuntia ennen seuraavaa imetyskertaa. Alkoholin toistuva tai runsas käyttö imetyksen aikana voi vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen. Äidin humalatila sinänsä on selkeä riski lapsen hyvinvoinnille. Alkoholin toistuvaa käyttöä tai runsasta käyttöä imetyksen aikana pitää välttää.
Joidenkin tutkimusten mukaan runsas alkoholin juominen raskauden suunnitteluvaiheessa voi heikentää hedelmällisyyttä. Raskaus on myös käynnissä jo ennen kuin kuukautiset jäävät pois ja ennen kuin luotettavaa raskaustestiä voidaan tehdä, joten alkoholin käyttöä kannattaa välttää kokonaan jo raskauden suunnitteluvaiheessa.